Hyppää pääsisältöön

Mauno Koivisto valitaan presidentiksi

Mauno Koivisto toimi presidentin sijaisena syksyllä 1981, kun Kekkonen estyi sairauden vuoksi hoitamaan tehtäviään. Virkaa tekevä presidenttiys antoi Koivistolle ennakkosuosikin aseman tuleviin valitsijamiesvaaleihin.

Koiviston asema pääministerinä oli vahva uutta presidenttiä valittaessa, mikä tiedettiin keskustan leirissä. Tämän vuoksi Kekkonen pyysikin häntä eroamaan pääministerin tehtävistä vuoden 1981 huhtikuussa.

Tuolloin Suomessa käytiin demokratian kannalta tärkeä väittely. Koivisto näpäytti Kekkosta oikeuskanslerin tuella. Hän muistutti, että Suomessa hallituksen kuuluu nauttia eduskunnan, ei presidentin luottamusta, eikä siten suostunut eroamaan tehtävistään. On arveltu, että tämä arvovaltakiista merkitsi alkua Kekkosen sekä fyysisen että henkisen kunnon lopulliselle romahtamiselle.

Kekkonen erosi presidentin virasta 27.10. 1981 ja Koivistosta tuli virkaa tekevä valtionpäämies. Ennenaikaisesti pidetyissä presidentinvaaleissa Koivisto valittiin tehtävään jo valitsijamiesvaalin ensimmäisellä kierroksella. Presidentti Koivisto astui virkaansa 27.1.1982. Historiallisen päivän tunnelmat tallentuivat komeasti A-studion raporttiin.

Takana pitkä poliittinen ura

Ennen presidenttikauttaan Koivisto ehti toimia pääministerinä, valtiovarainministerinä sekä Suomen pankin pääjohtajana.

Ensimmäisellä pääministerikaudellaan 1968-1970 Koiviston hallitus salli abortin ja muutti rikoslakia. Suosittua Koivistoa pidettiinkin liberaalina uudistajana.

Koiviston ajama pohjoismainen yhteistyöhanke Nordek kaatui 1970-luvun vaihteessa Neuvostoliiton ja sitä myötä presidentti Kekkosen vastustukseen. Kekkonen koki muutoinkin Koiviston kilpakumppanikseen jo 1970-luvulla.

Murrosajan presidentti

Hannu Lehtilän haastattelussa vuodelta 2000 presidentti Koivisto kävi läpi Suomen lähihistorian merkittävimpiä käännekohtia.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto