Hyppää pääsisältöön

Mauno Koivisto valitaan presidentiksi

Mauno Koivisto toimi presidentin sijaisena syksyllä 1981, kun Kekkonen estyi sairauden vuoksi hoitamaan tehtäviään. Virkaa tekevä presidenttiys antoi Koivistolle ennakkosuosikin aseman tuleviin valitsijamiesvaaleihin.

Koiviston asema pääministerinä oli vahva uutta presidenttiä valittaessa, mikä tiedettiin keskustan leirissä. Tämän vuoksi Kekkonen pyysikin häntä eroamaan pääministerin tehtävistä vuoden 1981 huhtikuussa.

Tuolloin Suomessa käytiin demokratian kannalta tärkeä väittely. Koivisto näpäytti Kekkosta oikeuskanslerin tuella. Hän muistutti, että Suomessa hallituksen kuuluu nauttia eduskunnan, ei presidentin luottamusta, eikä siten suostunut eroamaan tehtävistään. On arveltu, että tämä arvovaltakiista merkitsi alkua Kekkosen sekä fyysisen että henkisen kunnon lopulliselle romahtamiselle.

Kekkonen erosi presidentin virasta 27.10. 1981 ja Koivistosta tuli virkaa tekevä valtionpäämies. Ennenaikaisesti pidetyissä presidentinvaaleissa Koivisto valittiin tehtävään jo valitsijamiesvaalin ensimmäisellä kierroksella. Presidentti Koivisto astui virkaansa 27.1.1982. Historiallisen päivän tunnelmat tallentuivat komeasti A-studion raporttiin.

Takana pitkä poliittinen ura

Ennen presidenttikauttaan Koivisto ehti toimia pääministerinä, valtiovarainministerinä sekä Suomen pankin pääjohtajana.

Ensimmäisellä pääministerikaudellaan 1968-1970 Koiviston hallitus salli abortin ja muutti rikoslakia. Suosittua Koivistoa pidettiinkin liberaalina uudistajana.

Koiviston ajama pohjoismainen yhteistyöhanke Nordek kaatui 1970-luvun vaihteessa Neuvostoliiton ja sitä myötä presidentti Kekkosen vastustukseen. Kekkonen koki muutoinkin Koiviston kilpakumppanikseen jo 1970-luvulla.

Murrosajan presidentti

Hannu Lehtilän haastattelussa vuodelta 2000 presidentti Koivisto kävi läpi Suomen lähihistorian merkittävimpiä käännekohtia.

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto