Hyppää pääsisältöön

Mauno Koiviston aikana vahvistui parlamentarismi ja markka

Kekkosen hallitusvaihdokset ja muutoinkin vahva sisäpolitiikka olivat Koiviston kaudella historiaa. Myös kokoomuksen oppositiotaival päättyi.

Koiviston kaudella parlamentarismi vahvistui, ja hallitukset istuivat pitkään. Presidenttikausien aikana ehti istua vain neljä hallitusta ja kolme pääministeriä: Kalevi Sorsa (sd.), Harri Holkeri (kok.) ja Esko Aho (kesk.).

Kaikkien kolmen pääministerin hallitukset istuivat täyden eduskuntakauden Koiviston aikana. Sama perinne on jatkunut Ahtisaaren ja Halosen aikana keskustan Anneli Jäätteenmäen hallitusta lukuun ottamatta.

Presidentin valtaoikeuksien lisäksi presidentin valitsemistapa muutettiin suoraksi kansanvaaliksi. Vaalitapa otettiin käyttöön, kun Ahtisaari valittiin virkaan 1994.

Myös presidenttikausien määrä rajattiin kahteen. Koivistoa se ei koskenut, mutta hän ei silti asettunut ehdokkaaksi enää 1994 vaaleihin.

Koivisto tunnettiin tiukkana talouspoliitikkona. Hänen valtiovarainministeriaikanaan 1970-luvulla Suomessa toteutettiin lähes kolmanneksen devalvaatio, joka hyödytti teollisuutta mutta nosti kuluttajahintoja.

Laman alkaessa Suomessa käytiin kiivasta keskustelua Koiviston kannattamasta vahvan markan politiikasta. Markan kelluttamisen yhteydessä korot nousivat ja osakekurssit laskivat.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto