Menestys Ruotsi-otteluissa jatkui 1963

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 14.08.2014 - 14:37

Vuonna 1963 Olavi Varis tuo Suomelle hiljalleen perinteeksi muuttuvan keihäskullan, ja yllätyksekkään kymppitonnin voittaa Taisto Teräväinen.

Vuodesta 1954 alkaen Suomi hallitsi miesten puolella Ruotsi-otteluita 11 vuoden ajan.

Vuoden 1963 otteluselostuksesta kuullaan loppuosa, jossa seurataan keihäänheittoa, kolmiloikkaa, miesten kymppitonnia ja 4x400 metrin viestiä. Kymppitonnilla on mukana myös tulevaisuuden lupaus Jouko Kuha.

Teksti: Jukka Lindfors

Suomi vastaan Ruotsi

Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.
Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.
Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.
Saldorajat ja kotiintuloajat määrittivät 2000-luvun nuoren kapinaa

Nollatoleranssi on kolmiosainen draama 15 vuoden takaa.

Nollatoleranssi kertoo kasvamiseen kuuluvasta kapinoinnista, vastuun pakoilusta, ylilyönneistä ja virheiden tekemisestä. Sarja on vuodelta 2004 ja se on nyt katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

Kommentteja 1

Hepskukkuu: Valo yössä Eino Grönin tulkintana

Tuomari Nurmion hitti Eino Grönin tulkitsemana.

Suomalainen tangokuningas on valittu tulkitsemaan Tuomari Nurmion suurhitti, jotta Hepskukkuun esiintyjiltään vaatima korkea taso säilyisi.

Kommentteja 1
Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.
Salaisen agentin äiti

Tiesittekö, että agentti 007:llä on äiti Suomessa! Ettekö? Ei hän tiennyt itsekään, kunnes eräänä päivänä...

Kommentteja 1
Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

2009

Julma-Juhalle 10 000 metrin EM

Juha Väätäinen sykähdytti suomalaisia vuoden 1971 EM-kisoissa Helsingissä. Kymppitonnin tiukka kilpailu ratkesi vasta viimeisellä kierroksella.

Kommentteja 3
Lasse Virén ja 10 000 m:n draama Münchenissä

Virén kaatui, mutta voitti silti olympiakultaa 1972.

Münchenin olympialaisten 10 000 metrin juoksun finaalissa Lasse Virén kaatui 11. kierroksen jälkeen, nousi ylös ja juoksi voittoon. Paavo Noposen selostus tarjoili kultajuoksun suomalaisille.

Kommentteja 6

2008

Satupekan kolmoisvoitto Helsingissä

Tšekkiläinen Emil Zatopek oli Helsingin olympialaisten suurin tähti. "Ihmisveturin" tavaramerkkejä olivat kestoirvistys ja hurja loppukiri.

Kommentteja 1
Tapio Kantanen olympiapronssille

3000 metrin estefinaalia Münchenin kisoissa 1972 kutsuttiin etukäteen epävirallisesti Suomi-Kenia-maaotteluksi. Kummastakin maasta oli mukana kolme juoksijaa.

IF Sibbo-Vargarna nära seger i korta stafetten trots att lagets massör måste hoppa in: ”Pappa såg till att spikskorna kom med”

Guld på 4 x 100 meter gick till Esbo IF:s herrar.

Trots en blixtinkallad reserv tog IF Sibbo-Vargarnas herrar FM-silver på 4 x 100 meter. Elias Ylöstalo fick hoppa in i sista stund och gjorde det med den äran. Vid sista växlingen ledde man tävlingen, men på upploppet gick Esbo IF förbi.
På tv i dag: Stafett-FM i Ylivieska kör i gång – östnyländska herrsprintrar jagar guld

Flera SFI-föreningar jagar guld på herrarnas 4x100 meter.

Borgå Akilles, Sibbo-Vargarna eller kanske Esbo IF? Flera SFI-föreningar finns med och kämpar om guld på herrarnas 4x100m i stafett-FM i dag. Därtill väntas bland annat damernas och herrarnas 4x800 meter bjuda på spänning i dagens tävlingar i Ylivieska.

Kommentteja 1
Monsterkast av Kenyas spjutstjärna – anmälde sig till kampen om VM-guldet i Doha

Julius Yego avancerade till sjua på världsrankingen.

Kenyanen Julius Yego visar prov på gryende storform. Yego knep guldet i de afrikanska mästerskapen med en spjutbåge som mätte 87,73.

Kommentteja 2
Topias Laines spjutbåge nytt världsårsbästa för 18-åringar

Aleksi Jaakkola satte inhemskt släggårsbästa i Helsingfors.

Topias Laine och Aleksi Jaakkola imponerade i Stjärntävlingarna i Helsingfors på måndagskvällen. Laines spjutkast mätte 76,98 – årets längsta kast i världen av en 18-åring. Jaakkolas släggnotering 74,00 är i sin tur årets bästa finska resultat, men fortfarande en bra bit från VM-gränsen.

Kommentteja 1

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.
Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.
Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.
Saldorajat ja kotiintuloajat määrittivät 2000-luvun nuoren kapinaa

Nollatoleranssi on kolmiosainen draama 15 vuoden takaa.

Nollatoleranssi kertoo kasvamiseen kuuluvasta kapinoinnista, vastuun pakoilusta, ylilyönneistä ja virheiden tekemisestä. Sarja on vuodelta 2004 ja se on nyt katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

Kommentteja 1
Hyvät katsojat -visailuohjelma tekee kunniaa televisiolle – suosikkijuontaja Marco Bjurström: “Ilman televisiota en minäkään olisi tässä!”

Elävä arkisto haastatteli Marco Bjurströmia.

Elävä arkisto tapasi Hyvät katsojat -visailuohjelman juontajan, Marco Bjurströmin, kuullakseen muistoja ohjelman kuvauksista ja televisiosta sekä pohdintaa televisiotaiteen voimasta. "Ilman televisiota, olisin tuskin koskaan kiinnostunut tanssista", Bjurström pohtii uransa alkusysäystä. Uraan on liittynyt vahvasti omana itsenä oleminen, heittäytyminen ja palo esiintymiseen.
Kuuntele Marc Bolanin ja Brian Wilsonin tarinat – toinen kuoli toinen ei, mukana myös Charles Manson

Timo Kanervan kirjoittamat sarjat 1990-luvulta.

Soundi-lehden päätoimittaja Timo Kanerva kynäili 1990-luvulla Radiomafialle kuunnelmia tunnettujen rokkitähtien vaiheista. Julkaisuvuorossa ovat nyt T. Rexin Marc Bolanin sekä The Beach Boysin Brian Wilsonin elämäntarinat.
Taiteilijapari Maikki ja Armas Järnefeltin rakkaustarinan katkera loppu – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 26. elokuuta.

Laulajatar Maikki Järnefelt oli boheemi taiteilija ja ihailtu diiva. Hän oli moderni nainen, joka halusi kaiken, miehen, perheen ja kansainvälisen oopperauran. Maikin ja kapellimestari, säveltäjä Armas Järnefeltin intohimoinen rakkaustarina päättyi 15 avioliittovuoden jälkeen katkeraan eroon.
Knallin ja sateenvarjon ensimmäinen jakso jyrättiin erehdyksessä – muttei Ylen vaan BBC:n virheestä

Sarjan isä Edward Taylor haastattelussa jouluna 1983.

Alkujaan brittiläisen radiosarjan isän Edward Taylorin alkuperäisenä ajatuksena oli, että Knalli ja sateenvarjo ammentaisi huumorinsa yleisradioyhtiön väen epäpätevyyksistä.
Kapellimestari Armas Järnefeltin ja laulajatar Maikki Pakarisen intohimoinen rakkaustarina – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 14. elokuuta.

Kapellimestari ja säveltäjä Armas Järnefelt opiskeli nuorena Pariisissa kuuluisan Jules Massenet’n johdolla. Ennen kuolemaansa maestro tunnusti, että oli Pariisissa kiinnostunut jostain vallan muusta kuin Massenet’n opetuksesta; hän oli rakastunut laulajatar Maikki Pakariseen.
Kansallispuistot kuuluvat kaikille – luonnonsuojelun ehdoilla

Lähde virtuaaliretkelle Suomen kauneimpiin sopukoihin!

Suomen kansallispuistoihin kätkeytyy luonnonvoimien mylläämiä rotkolaaksoja, häkellyttävää saaristoa, kanjoneita, kuruja, aarnimetsiä, loputtomia erämaita ja mykistäviä kansallismaisemia. Vuonna 2019 maassamme on kaikkiaan neljäkymmentä kansallispuistoa, joista kahdeksaan voit tutustustua Elävän arkiston koostamin välähdyksin. Tervetuloa retkelle!
Säveltäjä Oskar Merikanto oli Sibeliusta suositumpi mutta ystävien kiusaama – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 5. elokuuta.

Elokuun 5. päivänä syntynyt Oskar Merikanto (1868–1924) oli 1900-luvun vaihteessa Suomen kotien tunnetuin säveltäjä ja kansan silmissä Sibeliusta suositumpi. Akseli Gallen-Kallela maalasi Merikannon kuuluisaan Symposion-tauluunsa, kutsuen tätä vähättelevään sävyyn lanttupääksi. Rajuimmillaan Robert Kajanus kutsui ystäväänsä pelkäksi paskaksi.
Sairautta, velkojia ja vauvahaaveita – Kotikadun kausi 11 nyt Areenassa

Kotikadun 11. kaudella pelätään sairautta ja velkojia

Sairautta, velkojia, menettämisen pelkoa, mutta myös elämän valoisaa puolta on tarjolla Kotikadun 11. tuotantokaudella (jaksot 340–374). Areenassa on katsottavissa nyt suosikkisarjan 10. ja 11. tuotantokausi.
Jimi Hendrix, Janis Joplin ja Billie Holiday elävät – ja kuolevat – 1990-luvun radiodraamoissa

Kuunnelmia seksistä, huumeista ja rock'n'rollista

Kesän 2019 radiohitti on musiikkidraama Kikasta ja kesällä 2018 kaiuttimia kulutti puolestaan Gösta Sundqvistin tarina. Osattiin sitä kuitenkin ja tietenkin ennenkin: 1990-luvun alkuvuosina Radiomafiassa kuultiin Timo Kanervan käsikirjoittamia musiikkidraamoja yhdysvaltalaisista musiikkilegendoista.
"Otetaas tästä pikkunen täräys!" – Fennada-klassikko Ryysyrannan Jooseppi kertoo palkitun köyhälistötarinan

Ryysyrannan Jooseppi katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Ryysyrannan Jooseppi (1955) on Ilmari Kiannon romaaniin perustuva elokuva suurperheen arjesta Nälkämaan korvessa 1920-luvulla. Elo on karua, leipä on tiukassa ja kieltolaki meinaa karsia viimeisetkin huvit. Jostain on kuitenkin toimeentulo revittävä, joten Jooseppi tarttuu tilaisuuteen ja aloittaa viinankeittäjän ammatin.

Aiheeseen liittyvää

2009

2008

Relaterade artiklar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Muualla Yle.fi:ssä