Hyppää pääsisältöön

Merirosvoradio Nord toi musiikkiradion Pohjolaan

Kaupallinen radiotoiminta oli Pohjoismaissa kielletty 1960-luvulla. Radio Nord kiersi säädöksiä runsaan vuoden ajan lähettämällä ohjelmaa Itämerelle ankkuroidulta m/s Bon Jourilta.

Radio Nord tarjosi uutisilla ja mainoksilla höystettyä kevyttä musiikkia 24 tuntia päivässä. Kansallisissa yleisradioyhtiöissä populaarimusiikkia karsastettiin, mutta se oli juuri sitä mitä yleisö halusi kuulla.

Nordin taustavoimina oli amerikkalaisia öljymiljöönäärejä ja radiobisneksen asiantuntijoita. Toimitusjohtajana oli suomalaissyntyinen monialayrittäjä Jack Kotschack. Harmony Sistersin Raya Ravell (Raija Valtonen) puolestaan hoiti Radio Nordin äänilevystöä.

Ohjelmat (uutisia lukuunottamatta) äänitettiin Tukholmassa, ja nauhat pudotettiin Bon Jourille päivittäin lentokoneesta.

Radio Nordin toiminta päättyi kesäkuussa 1962 Pohjoismaiden kiristettyä lainsäädäntöään ”merirosvoradioita” kohtaan. Kansalliset yleisradiot joutuivat kuitenkin taipumaan iskelmiä halajavan kansan tahtoon. Sekä Sveriges Radio että Suomen Yleisradio alkoivat ensi kertaa lähettää kevyttä musiikkia useita tunteja päivässä.

Piraattiradioasemat – uhka kansansivistykselle?

Radio Nord aloitti lähetyksensä 8. maaliskuuta 1961. Sen viimeinen lähetys kuultiin 30.6.1962. Itämerellä toimi samaan aikaan myös toinen merirosvoradio, jo vuonna 1958 aloittanut skånelainen Radio Merkur (myös. Radio Syd). Nimitys ”merirosvoradio” (tai ”piraattiradio”) viittasi 1960-luvulla pikemminkin virallisen toimiluvan puutteeseen kuin musiikin tms. tekijänoikeuksien kiertämiseen (vrt. 1990- ja 2000-luvuilla yleistynyt piratismi-käsite). Piraattiradion pyörittäjä saattoi tietenkin myös laiminlyödä tekijänoikeuskorvaukset, mutta esim. Radio Nord oli solminut sopimukset Ruotsin tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.

Lokakuussa 1961 Suomen posti- ja lennätinhallitus päätti, ettei "merirosvoaluksille" välitetä kuin hätäpuheluja. Ruotsi ja Tanska olivat tehneet vastaavan päätöksen jo aiemmin. Tuolloin Radio Nord kääntyi Maarianhaminan puoleen saaden sen kautta puhelunsa Ruotsiin. Suomen päätös tehtiin Ruotsin pyynnöstä.

Lokakuun lopussa 1961 Suomen hallitus antoi asetuksen "merirosvoradion" toiminnan estämisestä Suomen aluevesillä. Hallituksen mukaan nämä kaupalliset radiot käyttivät luvatta heille kuulumattomia lähetysjaksoja vastoin kansainvälistä pikatiedotusyleissopimusta. Piraattilaivojen radiolaitteet tultaisiin takavarikoimaan niiden purjehtiessa Suomen aluevesillä. Asetuksessa määrättiin myös rangaistusseuraamukset. Ruotsissa ja Tanskassa oli jo annettu vastaava asetus (leike 4).

Kaupallista radiotoimintaa vastustettiin pohjoismaissa mm. siksi, että radion rooli nähtiin vielä 1960-luvulla sivistäväksi. Iskelmien katsottiin huonontavan kansan makua. Mainosradioiden pelättiin myös välittävän ulkomaista propagandaa. Ruotsin parlamentissa keväällä 1962 monopoliradiota puolustivat keskusta ja vasemmisto, kaupallisen radion sallimisen kannalla taas olivat liberaalit (folkpartiet) ja oikeisto.

Suomessa Radio Nordin suosio pakotti Yleisradion käynnistämään Sävelradion, jonka ensimmäinen lähetys kuultiin 2. toukokuuta 1963. Ruotsin Melodiradion oli aloittanut jo toukokuussa 1961 pian Radio Nordin neitsytlähetyksen jälkeen. M/s Bon Jour myytiin myöhemmin Radio Carolinelle. Piraattiasema nousi vuonna 1964 suursuosioon ensimmäisenä eurooppalaisena radiona, joka lähetti uutta popmusiikkia läpi vuorokauden.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto