Hyppää pääsisältöön

Mika Waltari - inhimillisyyden puolestapuhuja

Inhimillisyyden ja suvaitsevaisuuden puolestapuhuja oli vuosikymmenien ajan Suomen suosituimpia kirjailijoita.

Juuri 60 vuotta täyttänyt Waltari (1908-1979) ei merkkipäivänään tuntenut erikoista juhlimisen tarvetta.

Inhimillisyys ja suvaitsevaisuus olivat menettäneet merkitystään maailmassa; sotavarusteluun ja avaruuskilpailuun uhrattuilla summilla olisi voitu pelastaa ihmiset, joiden ainoana kohtalona nyt oli kuolla nälkään.

Akateemikko puhuu myös onnesta, menestyksen käsitteestä, masennuksesta, uskonnosta ja hyvän ja pahan ongelmasta.

Tietolaatikko

Mika Waltarin tuotanto:
Jumalaa paossa: kertomus Jumalan johdatuksesta. Suomen merimieslähetysseura, 1925.
Kuolleen silmät: kertomuksia tuntemattoman ovilta. (Nimellä Kristian Korppi). HS, 1926.
Sinun ristisi juureen: uskonnollisia runoja. WSOY, 1927.
Suuri illusioni: romaani. WSOY, 1928.
Dshinnistanin prinssi: satuja. WSOY, 1929.
Muukalaislegioona: runoja. WSOY, 1929.
Yksinäisen miehen juna. WSOY, 1929.
Jättiläiset ovat kuolleet: novelleja ja näytelmä. WSOY, 1930.
Appelsiininsiemen: romaani. WSOY, 1931.
Siellä missä miehiä tehdään. WSOY, 1931.
Kiinalainen kissa ja muita satuja. WSOY, 1932.
Mies ja haave: romaani. WSOY, 1933.
Sielu ja liekki: romaani. WSOY, 1934.
Aiotko kirjailijaksi: tuttavallista keskustelua kaikesta siitä mitä nuoren kirjailijan tulee tietää. WSOY, 1935.
Palava nuoruus: romaani. WSOY, 1935.
Kuriton sukupolvi: vakava komedia. WSOY, 1937.
Surun ja ilon kaupunki: romaani. WSOY, 1936.
Helsinki kautta vuosisatojen. Otava, 1937.
Vieras mies tuli taloon: romaani. WSOY, 1937.
Ihmeellinen Joosef eli elämä on seikkailua: vakava ajanvieteromaani. (Nimellä M. Ritvala). WSOY, 1938.
Jälkinäytös: romaani. WSOY, 1938.
Hämeenlinnan kaunotar: 3-näytöksinen komediahenkinen porvarisidylli 1780-luvun Hämeenlinnasta. Karisto, 1939.
Kuka murhasi rouva Skrofin?: salapoliisiromaani. Otava, 1939.
Antero ei enää palaa: pienoisromaani. WSOY, 1940.
Komisario Palmun erehdys: salapoliisiromaani. WSOY, 1940.
Maa on ikuinen: yksinäytöksinen näytelmä. WSOY, 1941.
Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta. (Nimellä Nauticus). Förlaget Balticum, 1941.
Tulevaisuuden tiellä: prologi ja kolme näytöstä. WSOY, 1941.
Ei koskaan huomispäivää! Kevät toisen maailmansodan varjossa. Tekijä, 1942.
Fine van Brooklyn. WSOY, 1942.
Isästä poikaan: romaani kolmen sukupolven Helsingistä. Tekijän lyhentämä uusintapainos Helsinki-trilogiasta: Mies ja haave - Sielu ja liekki – Palava nuoruus. WSOY, 1942.
Kaarina Maununtytär: historiallinen romaani. WSOY, 1942.
Neuvostovakoilun varjossa: Helsingin neuvostolähetystö kiihoitus- ja vakoilutoiminnan keskuksena. Otava, 1942.
Novelleja. WSOY, 1943.
Paracelsus Baselissa: 5-näytöksinen historiallinen näytelmä. WSOY, 1943.
Rakkaus vainoaikaan: romaani. WSOY, 1943.
Jokin ihmisessä. Tekijä, 1944.
Tanssi yli hautojen: romaani Porvoon valtiopäivien ajalta. WSOY, 1944.
Unohduksen pyörre: kertomus kadonneesta miehestä. (Nimellä Leo Arne). Fennia, 1944.
Sinuhe Egyptiläinen I-II: viisitoista kirjaa lääkäri Sinuhen elämästä n. 1390-1335 eKr. WSOY, 1945.
Noita palaa elämään: dramaattinen komedia. WSOY, 1947.
Elämän rikkaus: 3-näytöksinen näytelmä. WSOY, 1947.
Portti pimeään: neljä näytöstä ja loppukuvaelma. WSOY, 1947.
Kultakutri: pienoisromaani. Tuli [Bibliofiilipainos], 1948.
Lähdin Istanbuliin: tarua ja totta Euroopasta 1947. WSOY, 1948.
Mikael Karvajalka: Mikael Karvajalan nuoruus ja merkilliset seikkailut monessa maassa vuoteen 1527 kymmenenä kirjana hänen itsensä vilpittömästi kertomana. WSOY, 1948.
Mikael Hakim: kymmenen kirjaa Mika Carvajalin eli Mikael El-Hakimin elämästä vuosina 1527-38 hänen tunnustettuaan ainoan jumalan ja antauduttuaan Korkean Portin palvelukseen. WSOY, 1949.
Neljä päivänlaskua: romaani romaanista. WSOY, 1949.
Johannes Angelos: hänen päiväkirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan päättyessä. WSOY, 1952.
Kuun maisema. WSOY, 1953.
Turms Kuolematon: hänen mainen elämänsä noin 520-450 eKr. kymmenenä kirjana. WSOY, 1955.
Feliks onnellinen. WSOY, 1958.
Valtakunnan salaisuus: Markus Mezentius Manilianuksen yksitoista kirjettä keväästä 30 jKr. WSOY, 1959.
Koiranheisipuu ja neljä muuta pienoisromaania. WSOY, 1961.
Greetings from Finland. Gruss aus Finnland. Hälsning från Finland. WSOY, 1962.
Tähdet kertovat, komisario Palmu! Salapoliisiromaani. WSOY, 1962.
Keisari ja senaattori. Karisto, 1963.
Ihmiskunnan viholliset I-II: Rooman senaattori Minutus Lausus Manilianuksen muistelmat ajalta 46-79 jKr. WSOY, 1964.
Pöytälaatikko: muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. WSOY, 1967.
Ihmisen ääni: nöyryys – intohimo. Toim. Ritva Haavikko. WSOY, 1978.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto