Hyppää pääsisältöön

Mikkelin panttivankidraamalla traaginen loppu

Helsinkiläiseen pankkiin elokuussa 1986 tunkeutunut pankkiryöstäjä otti useita pankkivankeja. Kaappaus päättyi seuraavana yönä kahden hengen kuolemaan Mikkelin torilla.

Huppupäinen mies tunkeutui Helsingin Jakomäen Kansallis-osakepankkiin elokuun 8. päivänä. Mies oli aseistautunut katkaistulla haulikolla ja räjähdyspanoksella. Hän otti pankista 12 panttivankia, joista yksi vapautettiin myöhemmin.

Poliisi piiritti pankin konttorin muutamassa minuutissa. Paikalle lähetettiin myös poliisin erikoisyksikkö Karhukopla.

Kaappaaja vaati poliiseilta pakoauton, rahaa ja esteetöntä poistumista.

Ryöstäjä ei ollut tyytyväinen poliisien toimittamaan autoon, ja illalla hän sai käyttöönsä pankinjohtajan auton. Mukaan hän otti kaksi naispankkivirkailijaa ja yhden miesasiakkaan.

Ryöstäjä ajoi valkoisella Volkswagen Passatilla pitkin Etelä-Suomea. Poliisiletka seurasi häntä koko ajan.

Auto saapui yöllä Mikkeliin. Paikalliset bensa-asemat oli suljettu poliisin käskystä.

Kaappaaja vaati nyt uutta autoa, ja autoletka pysähtyi Mikkelin torin laitaan. Poliisi ei suostunut antamaan uutta autoa.

Tilanne karkasi käsistä, kun yöllä vähän ennen neljää poliisi kehotti naisvirkailijoita poistumaan autosta.

Naiset poistuivat autosta, ja poliisi ampui ilmeisesti auton ohi laukauksia. Tämän jälkeen pakoauto räjähti. Kaappaaja ja miespanttivanki saivat räjähdyksessä surmansa.

Kaappaajan autossa vankina ollut Anne Hämäläinen kertoi kaappausta seuranneella viikolla tapahtumien kulusta.

Hämäläisen mukaan autossa vallitsi tilanteeseen nähden vapautunut tunnelma, ja autossa olleet tekivät mm. sinunkaupat.

Tilanne tosin kiristyi, kun poliisi sulki matkareitin bensa-asemat eikä suostunut antamaan kaappaajalle uutta pakoautoa.

Poliisin ja autossa olleiden välillä käytiin yöllä kiivasta sananvaihtoa, ja Hämäläinen arvioi jo silloin, ettei tilannetta saada laukaistua.

Pankkivirkailijat olivat pyytäneet päästä pois autosta, mutta kaappaaja oli ilmoittanut, että tästä lähdetään "joko eteenpäin tai ylöspäin".

Poliisiylijohtaja Olli Urponen johti operaatiota Helsingistä käsin. Hän oli antanut ohjeen, että kaappaajan pitää antaa mennä. Paikalla olleet poliisit eivät kuitenkaan tätä totelleet. Urponen otti vastuun taparturmasta.

Korkein oikeus tuomitsi toukokuussa 1993 Karhukoplaa johtaneen komisarion 6 000 markan sakkoihin kuolemantuottamuksesta ja virkavirheestä.

Sisäministeri Kaisa Raatikainen ei halunnut ottaa vastuuta tapahtuneesta. Raatikaisen ministeriuraa nakersi huonosti hoidetun panttivankitapauksen hoidon lisäksi laiska tiedottaminen Tshernobylistä saman vuoden keväänä.

Panttivankidraaman tapahtumayö 8.-9. elokuuta 1986 oli Karhu-ryhmän poliisien Kari Tulikouran ja Jussi Makkulan viimeinen työpäivä. He molemmat loukkaantuivat vakavasti räjähdyksessä. Makkula ja Tulikoura kertoivat onnettomuusyön tapahtumista Satunnaiset sankarit -ohjelmassa vuonna 2009. Ohjelmassa oman näkökulmansa panttivankidraamasta kertoi myös Makkulan poika Janne Makkula.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.