Hyppää pääsisältöön

Mikko Niskanen kokosi Surmanluoteja kivien ja kantojen päällä

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 25.10.2021 - 09:53

Mikko Niskanen suunnitteli maaseudun ahdinkoa kuvanneen päätyönsä ateljeetyömaallaan. Sitä ennen hän oli suunnitellut jo heittävänsä koko elokuvauransa sikseen.

Mikko Niskanen rakensi Käpykoloonsa 1970-luvulla pienen elokuvastudion, ja paikka toimi myös koulutuskeskuksena

1980-luvun alussa ohjaaja joutui kuitenkin luopumaan Käpykolosta

Televisiolle vuonna 1972 valmistunut Kahdeksan surmanluotia oli Mikko Niskasen (1929–1990) uran tärkein teos. Ennen siihen tarttumistaan hän oli vetäytynyt vaikeasti masentuneena lapsuudenmaisemiin Konginkankaalle.

Naapuripitäjässä Pihtiputaalla tapahtunut verityö, jossa pienviljelijä Tauno Pasanen ampui neljä häntä pidättämään tullutta poliisia, sai Niskasen uudelleen elokuvan pariin.

Hän kirjoitti Kahdeksaa surmanluotia rakentaessaan Käpykoloaan ateljeekseen ja asunnokseen Konginkankaalle. Käsikirjoituksen kokoaminen kannoille ja kiville levitetyistä muistilapuista kuuluu elokuvahistorian erikoisuuksiin.

Tv-ohjelmassa Niskanen esittelee myös Käpykolon rakennuksia, kertoo vuosistaan "maailmalla" ja kritisoi suomalaisia "elokuvapoliitikkoja".

Keski-Suomea ja keskisuomalaisia

Suomalaisia elokuvantekijöitä

Lisää ohjelmasta

Kasvo: Mikko Niskanen - 20.1.2009

Kommentit

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun.

Neljän laudaturin ylioppilas asui teltassa Vuosaaren kuusikossa – Karpo haastatteli

Risto Kauppila opiskeli iltalukiossa ja asui teltassa.

Risto Kauppila valmistui iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä 1972. Hän asui tuolloin Vuosaaren metsässä, teltassa. Hannu Karpo haastatteli Kauppilaa tämän ylioppilasvuonna ja kuusi vuotta myöhemmin 1978.

Kommentteja 7
Meren autotie kasvatti suosiotaan 1960-luvulla

Aurinkoinen katsaus seuraa autolauttaliikennöintiä.

Filmisepon aurinkoinen katsaus seuraa autolauttaliikennöintiä Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä kesällä 1962.

Kommentteja 1
Kesäkeittiö: Rosvopaistia

Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen valmistavat rosvopaistia.

Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen valmistavat rosvopaistia, korvasienikakkaroita ja silavaplättäreitä luonnon helmassa Kiikalassa. Ruoanlaiton lomassa kerskaillaan kilpaa hiekkakuopalla, kiipeillään leivinuunin päälle sekä jutellaan mukavia lehmille ja kanoille.
Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

Kommentteja 5

2023

Emma Taulo: Onko historiassa enää mitään uutta kerrottavaa?

Ylen Emma Taulo kirjoittaa historiasisältöjen merkityksestä.

“Historia ei ole kiinnostavaa, koska se on niin mennyttä aikaa.” Näin kommentoi eräs nuori henkilö, kun työskentelin ensimmäisen historiallista aihetta käsittelevän ohjelman parissa useita vuosia sitten.
Nuoret harjoittelijat kertovat "orjatyöstä" ja 15 tunnin päivistä tv-sarjojen kuvauksissa

Tv-alan harjoittelija kuvailee tehneensä orjatöitä

”Orjatyötä”, ”henkisesti todella raskas kokemus” ja ”pääosin leppoisaa ja mukavaa”, harjoitteluita viime vuosina suomalaisissa tv-draamoissa tehneet kuvailevat kokemuksiaan Yleisradiolle.

Kommentteja 4
Tervetuloa pakanajuhliin – tanssi helavalkeilla, juo malja ukonvakoissa, saunota sielut kekrinä

Entisajan suomalaisen elämää rytmitti vuodenkierto ja monet juhlat liittyivät vuodenaikojen muutoksiin ja satokauteen. Tutustu viiteen vuotuisjuhlaan, joiden perinteet elävät edelleen.

2015

Mikko Niskanen opetti yleläisille, miten elokuvaa tehdään

Mikko Niskanen teki myös pitkän tv-uran

Mikko Niskanen (1929–1990) tunnettiin tinkimättömänä elokuvantekijänä, joka ei päästänyt ohjattaviaan saati itseään helpolla. Elokuviensa ohessa Niskanen teki kymmenen vuoden työuran kameran molemmin puolin myös televisiossa. Tässä koosteessa peilataan hänen Yle-uraansa 1960–1970-luvuilla hänen omia sanojansa vasten.