Hyppää pääsisältöön

Mikko Niskanen kokosi Surmanluoteja kivien ja kantojen päällä

Mikko Niskanen suunnitteli maaseudun ahdinkoa kuvanneen päätyönsä ateljeetyömaallaan. Sitä ennen hän oli suunnitellut jo heittävänsä koko elokuvauransa sikseen.

Tietolaatikko

Mikko Niskanen rakensi Käpykoloonsa 1970-luvulla pienen elokuvastudion, ja paikka toimi myös koulutuskeskuksena

1980-luvun alussa ohjaaja joutui kuitenkin luopumaan Käpykolosta

Televisiolle vuonna 1972 valmistunut Kahdeksan surmanluotia oli Mikko Niskasen (1929–1990) uran tärkein teos. Ennen siihen tarttumistaan hän oli vetäytynyt vaikeasti masentuneena lapsuudenmaisemiin Konginkankaalle.

Naapuripitäjässä Pihtiputaalla tapahtunut verityö, jossa pienviljelijä Tauno Pasanen ampui neljä häntä pidättämään tullutta poliisia, sai Niskasen uudelleen elokuvan pariin.

Hän kirjoitti Kahdeksaa surmanluotia rakentaessaan Käpykoloaan ateljeekseen ja asunnokseen Konginkankaalle. Käsikirjoituksen kokoaminen kannoille ja kiville levitetyistä muistilapuista kuuluu elokuvahistorian erikoisuuksiin.

Tv-ohjelmassa Niskanen esittelee myös Käpykolon rakennuksia, kertoo vuosistaan "maailmalla" ja kritisoi suomalaisia "elokuvapoliitikkoja".

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto