Hyppää pääsisältöön

Mitä?-lastenohjelma valisti Vietnamin sodasta

Eija-Elina Bergholm ja Jussi Helminen kertovat lapsille Mitä?-lastenohjelmassa Vietnamin sodasta kesällä 1970. Tapahtumia havainnollistetaan liikkumalla suuren kartan päällä, piirroskuvia katsellen ja välillä lasten kanssa näytellen.

Vietnamin sodasta uutisoitiin näkyvästi televisiossa, radiossa ja lehdissä. Tämän takia nuoret teatterin tekijät Eija-Elina Bergholm ja Jussi Helminen tarttuivat Mitä?-lastenohjelmassa aiheeseen.

Tarina kaukana asuvasta Vietnamin kansasta alkaa ennen tuolloin käytyä sotaa: Olipa kerran maa ja kansa tällä maapallolla, jolla me kaikki asutaan.

Suuren kartan päällä liikkuen esitellään etelään ja pohjoiseen jaettu maa ja liput.

Lapsille kerrotaan, miten Ranska teki Vietnamista siirtomaan ja peri vietnamilaisilta epäreilusti veroja. Sitten toisen maailmansodan aikaan Vietnamin rikkauksia tulivat havittelemaan japanilaiset. Toivoa toi kuitenkin itsenäisyyttä tavoitteleva Viet Mihn -järjestö. Kun japanilaiset hävisivät sodan, palasivat ranskalaiset, jotka eivät lainkaan välittäneet kiltin setä-Hon itsenäistymisjulistuksesta.

Eija-Elina Bergholm ja Jussi Helminen havainnollistavat kartalla Vietnamin sotaa.
Eija-Elina Bergholm ja Jussi Helminen havainnollistavat kartalla Vietnamin sotaa. Kuva: Yle kuvanauha jussi helminen
Piirros elämästä Vietnamin sodassa
Piirros elämästä Vietnamin sodassa Kuva: Yle kuvanauha vietnam

Välillä näytellään lasten kanssa Vietnamin asioita käsitellyttä Geneven vuoden 1954 kokousta: "Mää lähden nyt Saigoniin tästä - goodbye!" huuteli cowboy-hattuun pukeutunut Yhdysvallat-lapsi kieltäydyttyään allekirjoittamasta sopimusta. Sen henkeä poikanen lupasi kuitenkin noudattaa.

Sopimuksen henki oli, että väliaikaisesti kahteen jaettu Vietnam saisi kahden vuoden kuluttua järjestää vapaat vaalit. Yhdysvallat tuki Etelä-Vietnamin johtoon tullutta Diemiä, joka käytti oman perheensä ja sukulaistensa hyväksi pankkien rahat. Kun kaksi vuotta oli kulunut sopimuksesta, odottivat kaikki vaaleja. Mutta mitään vaaleja ei tullutkaan, vaan etelä julistautuikin omaksi maakseen, jossa alettiin laittaa vastustajia vankiloihin ja keskitysleireihin.

Mutta eräässä metsässä kokoontui niin katolilaisia, kommunisteja, munkkeja, naisia, lapsia, taiteilijoita, yliopiston opettajia, sotilaita, maanviljelijöitä ja vaikka ketä, jotka perustivat Vietnamin yhdistämistä ajavan FNL-liikkeen. Rauhaa rakastavat vietnamilaiset halusivat yhdistää maan ja valita presidentiksi setä-Hon.

Vaikka Yhdysvallat ei koskaan ollut julistanut sotaa, niin joka päivä sen koneiden kerrottiin pommittavan Vietnamia. Varsinainen suurhyökkäys oli alkanut viisi vuotta ennen Mitä?-ohjelmaa. Kukaan moneen kertaan vaihtuneista Yhdysvaltain presidenteistäkään ei ollut lupauksista huolimatta lopettanut sodankäyntiä, ja sota jatkuikin vielä viisi vuotta ohjelman jälkeen.

Sodasta keskustellaan studiossa myös lapsivieraiden kanssa.Yhdessä pohdittiin sodankäynnin hintaa amerikkalaisille. Aasiassa asuvien ikätovereiden kerrotaan pitävän koulussakin mukana peittoa, koska seuraavasta yöpaikasta ei ole varmuutta, ja kesken koulupäivän saattaa joutua juoksemaan pommisuojaan.

Mitä?-ohjelmasarjassa käsiteltiin erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Ohjelmassa oli myös mukana lapsia, joita haastateltiin ja jotka näyttelivät aiheeseen liittyviä kohtauksia.

Ohjelman juontajista tuli myöhemmin teatteriohjaajia. Bergholm on ohjannut useita tv-näytelmiä, ja Helminen on työskennellyt eri laitosteattereissa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto