Hyppää pääsisältöön

Mitä?-lastenohjelma valisti Vietnamin sodasta

Eija-Elina Bergholm ja Jussi Helminen kertovat lapsille Mitä?-lastenohjelmassa Vietnamin sodasta kesällä 1970. Tapahtumia havainnollistetaan liikkumalla suuren kartan päällä, piirroskuvia katsellen ja välillä lasten kanssa näytellen.

Vietnamin sodasta uutisoitiin näkyvästi televisiossa, radiossa ja lehdissä. Tämän takia nuoret teatterin tekijät Eija-Elina Bergholm ja Jussi Helminen tarttuivat Mitä?-lastenohjelmassa aiheeseen.

Tarina kaukana asuvasta Vietnamin kansasta alkaa ennen tuolloin käytyä sotaa: Olipa kerran maa ja kansa tällä maapallolla, jolla me kaikki asutaan.

Suuren kartan päällä liikkuen esitellään etelään ja pohjoiseen jaettu maa ja liput.

Lapsille kerrotaan, miten Ranska teki Vietnamista siirtomaan ja peri vietnamilaisilta epäreilusti veroja. Sitten toisen maailmansodan aikaan Vietnamin rikkauksia tulivat havittelemaan japanilaiset. Toivoa toi kuitenkin itsenäisyyttä tavoitteleva Viet Mihn -järjestö. Kun japanilaiset hävisivät sodan, palasivat ranskalaiset, jotka eivät lainkaan välittäneet kiltin setä-Hon itsenäistymisjulistuksesta.

Eija-Elina Bergholm ja Jussi Helminen havainnollistavat kartalla Vietnamin sotaa.
Eija-Elina Bergholm ja Jussi Helminen havainnollistavat kartalla Vietnamin sotaa. Kuva: Yle kuvanauha jussi helminen
Piirros elämästä Vietnamin sodassa
Piirros elämästä Vietnamin sodassa Kuva: Yle kuvanauha vietnam

Välillä näytellään lasten kanssa Vietnamin asioita käsitellyttä Geneven vuoden 1954 kokousta: "Mää lähden nyt Saigoniin tästä - goodbye!" huuteli cowboy-hattuun pukeutunut Yhdysvallat-lapsi kieltäydyttyään allekirjoittamasta sopimusta. Sen henkeä poikanen lupasi kuitenkin noudattaa.

Sopimuksen henki oli, että väliaikaisesti kahteen jaettu Vietnam saisi kahden vuoden kuluttua järjestää vapaat vaalit. Yhdysvallat tuki Etelä-Vietnamin johtoon tullutta Diemiä, joka käytti oman perheensä ja sukulaistensa hyväksi pankkien rahat. Kun kaksi vuotta oli kulunut sopimuksesta, odottivat kaikki vaaleja. Mutta mitään vaaleja ei tullutkaan, vaan etelä julistautuikin omaksi maakseen, jossa alettiin laittaa vastustajia vankiloihin ja keskitysleireihin.

Mutta eräässä metsässä kokoontui niin katolilaisia, kommunisteja, munkkeja, naisia, lapsia, taiteilijoita, yliopiston opettajia, sotilaita, maanviljelijöitä ja vaikka ketä, jotka perustivat Vietnamin yhdistämistä ajavan FNL-liikkeen. Rauhaa rakastavat vietnamilaiset halusivat yhdistää maan ja valita presidentiksi setä-Hon.

Vaikka Yhdysvallat ei koskaan ollut julistanut sotaa, niin joka päivä sen koneiden kerrottiin pommittavan Vietnamia. Varsinainen suurhyökkäys oli alkanut viisi vuotta ennen Mitä?-ohjelmaa. Kukaan moneen kertaan vaihtuneista Yhdysvaltain presidenteistäkään ei ollut lupauksista huolimatta lopettanut sodankäyntiä, ja sota jatkuikin vielä viisi vuotta ohjelman jälkeen.

Sodasta keskustellaan studiossa myös lapsivieraiden kanssa.Yhdessä pohdittiin sodankäynnin hintaa amerikkalaisille. Aasiassa asuvien ikätovereiden kerrotaan pitävän koulussakin mukana peittoa, koska seuraavasta yöpaikasta ei ole varmuutta, ja kesken koulupäivän saattaa joutua juoksemaan pommisuojaan.

Mitä?-ohjelmasarjassa käsiteltiin erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Ohjelmassa oli myös mukana lapsia, joita haastateltiin ja jotka näyttelivät aiheeseen liittyviä kohtauksia.

Ohjelman juontajista tuli myöhemmin teatteriohjaajia. Bergholm on ohjannut useita tv-näytelmiä, ja Helminen on työskennellyt eri laitosteattereissa.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto