Hyppää pääsisältöön

Mitä?-lastenohjelma valisti Vietnamin sodasta

Eija-Elina Bergholm ja Jussi Helminen kertovat lapsille Mitä?-lastenohjelmassa Vietnamin sodasta kesällä 1970. Tapahtumia havainnollistetaan liikkumalla suuren kartan päällä, piirroskuvia katsellen ja välillä lasten kanssa näytellen.

Vietnamin sodasta uutisoitiin näkyvästi televisiossa, radiossa ja lehdissä. Tämän takia nuoret teatterin tekijät Eija-Elina Bergholm ja Jussi Helminen tarttuivat Mitä?-lastenohjelmassa aiheeseen.

Tarina kaukana asuvasta Vietnamin kansasta alkaa ennen tuolloin käytyä sotaa: Olipa kerran maa ja kansa tällä maapallolla, jolla me kaikki asutaan.

Suuren kartan päällä liikkuen esitellään etelään ja pohjoiseen jaettu maa ja liput.

Lapsille kerrotaan, miten Ranska teki Vietnamista siirtomaan ja peri vietnamilaisilta epäreilusti veroja. Sitten toisen maailmansodan aikaan Vietnamin rikkauksia tulivat havittelemaan japanilaiset. Toivoa toi kuitenkin itsenäisyyttä tavoitteleva Viet Mihn -järjestö. Kun japanilaiset hävisivät sodan, palasivat ranskalaiset, jotka eivät lainkaan välittäneet kiltin setä-Hon itsenäistymisjulistuksesta.

Eija-Elina Bergholm ja Jussi Helminen havainnollistavat kartalla Vietnamin sotaa.
Eija-Elina Bergholm ja Jussi Helminen havainnollistavat kartalla Vietnamin sotaa. Kuva: Yle kuvanauha jussi helminen
Piirros elämästä Vietnamin sodassa
Piirros elämästä Vietnamin sodassa Kuva: Yle kuvanauha vietnam

Välillä näytellään lasten kanssa Vietnamin asioita käsitellyttä Geneven vuoden 1954 kokousta: "Mää lähden nyt Saigoniin tästä - goodbye!" huuteli cowboy-hattuun pukeutunut Yhdysvallat-lapsi kieltäydyttyään allekirjoittamasta sopimusta. Sen henkeä poikanen lupasi kuitenkin noudattaa.

Sopimuksen henki oli, että väliaikaisesti kahteen jaettu Vietnam saisi kahden vuoden kuluttua järjestää vapaat vaalit. Yhdysvallat tuki Etelä-Vietnamin johtoon tullutta Diemiä, joka käytti oman perheensä ja sukulaistensa hyväksi pankkien rahat. Kun kaksi vuotta oli kulunut sopimuksesta, odottivat kaikki vaaleja. Mutta mitään vaaleja ei tullutkaan, vaan etelä julistautuikin omaksi maakseen, jossa alettiin laittaa vastustajia vankiloihin ja keskitysleireihin.

Mutta eräässä metsässä kokoontui niin katolilaisia, kommunisteja, munkkeja, naisia, lapsia, taiteilijoita, yliopiston opettajia, sotilaita, maanviljelijöitä ja vaikka ketä, jotka perustivat Vietnamin yhdistämistä ajavan FNL-liikkeen. Rauhaa rakastavat vietnamilaiset halusivat yhdistää maan ja valita presidentiksi setä-Hon.

Vaikka Yhdysvallat ei koskaan ollut julistanut sotaa, niin joka päivä sen koneiden kerrottiin pommittavan Vietnamia. Varsinainen suurhyökkäys oli alkanut viisi vuotta ennen Mitä?-ohjelmaa. Kukaan moneen kertaan vaihtuneista Yhdysvaltain presidenteistäkään ei ollut lupauksista huolimatta lopettanut sodankäyntiä, ja sota jatkuikin vielä viisi vuotta ohjelman jälkeen.

Sodasta keskustellaan studiossa myös lapsivieraiden kanssa.Yhdessä pohdittiin sodankäynnin hintaa amerikkalaisille. Aasiassa asuvien ikätovereiden kerrotaan pitävän koulussakin mukana peittoa, koska seuraavasta yöpaikasta ei ole varmuutta, ja kesken koulupäivän saattaa joutua juoksemaan pommisuojaan.

Mitä?-ohjelmasarjassa käsiteltiin erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Ohjelmassa oli myös mukana lapsia, joita haastateltiin ja jotka näyttelivät aiheeseen liittyviä kohtauksia.

Ohjelman juontajista tuli myöhemmin teatteriohjaajia. Bergholm on ohjannut useita tv-näytelmiä, ja Helminen on työskennellyt eri laitosteattereissa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.