Hyppää pääsisältöön

Miten minusta tuli minä, Eino Grön

Eino Grön esiintymässä SML:n juhlakonsertissa vuonna 1968.
Eino Grön esiintymässä SML:n juhlakonsertissa vuonna 1968. Eino Grön esiintymässä SML:n juhlakonsertissa vuonna 1968. Kuva: Yle Eino Grön

Vuonna 1994 tehdyssä Miten minusta tuli minä -radio-ohjelmassa laulaja Einö Grön (s.1939) kertoo lapsuudestaan, urastaan ja elämästään suomalaisen viihdemusiikin ytimessä. Ohjelman ovat toimittaneet Seppo Bruun ja Santtu Luoto.

Ohjelma on äänitetty Helsingin työväentalolla, jossa tuleva 60-luvun tangokuningas vuonna 1958 osallistui ensimmäisiin valtakunnallisiin iskelmälaulukilpailuihinsa.

”Tavallisen reposaarelaisen työläisperheen poikana” Grönin lapsuudessa musiikilla oli iso rooli. Suomalaisen tangon, joskus jopa suomalaisen miehen ruumiillistumana pidetty Eino Grön aloitti laulamisen englanninkielisellä jazzilla. Kansainväliseen musiiikkiin Grön tutustui muun muassa elokuvien kautta.

Ohjelmassa kuullaan myös Grönin läheisten ja ystävien muistoja vuosien varrelta. Musiikin ohella urheilulla oli tärkeä asema laulajan elämässä. Ohjelmassa Grön kertoo, että erityisesti paini oli lajina lähellä laulajan sydäntä, mutta musiikki vei lopulta voiton. "Olin kuitenkin harrastanut painia jo seitsemän vuotta ja voittanut siinä pronssia", kuittaa Grön.

Ensimmäisissä levyissä usein, kun jälkikäteen kuuntelee, huomaa nenän tukkoisuuden.― Eino Grön varhaisimmista levytyksistään Miten minusta tuli minä -ohjelmassa.

Tangoilla on aina ollut keskeinen asema Grönin tuotannossa, mutta hän on laulanut ansiokkaasti myös muunlaista kevyttä musiikkia. Jo Grönin uran alkuvuosina levytettiin taiteilijan tunnetuimpia tulkintoja, muun muassa Illan viimeinen tango, Carmen Sylva ja Suudelmin suljetut kirjeet.

Iskelmän ja tangon lisäksi Grön tunnetaan hengellisten laulujen ja myös jazzin vahvana tulkitsijana

Eino Grönille myönnettiin vuoden 2007 Iskelmä-Finlandia. Grönin monipuolinen ura hakeekin Suomessa vertaistaan.

Henkilökuvia Eino Grönistä

Vuonna 1993 tehdyssä Ollaan kahden kesken trallalaa -televisio-ohjelmassa Einö Grön ja Lauri Kaila keskustelevat kesäisissä tunnelmissa luontosuhteestaan. Ohessa käydään läpi myös Grönin jo tuolloin pitkää uraa viihdemusiikin saralla.

Eino Grönin asemasta Suomen iskelmätaivaalla ei tarvitse enää keskustella, hän on kiintotähti. Kuten niin usein kansansuosikkien kohdalla hänenkään suosionsa ei ole tullut ilman menetyksiä. Lämmin ja suora henkilökuva Valon ja varjon tango vuodelta 1998 kertoo Grönin selviytymistarinan sellaisena kuin hän itse on sen kokenut.

Eino Grönin tuotantoa vuosien varrelta

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto