Hyppää pääsisältöön

Miten rahat omaan asuntoon?

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 21.11.2011 - 19:10

Ohjelmassa tarkastellaan asuntojen rahoitusjärjestelmiä, ennen kaikkea aravalainaa. Vielä 1960-luvulla arava-asuntoa joutui jonottamaan kymmenenkin vuotta.

1970-luvulla tilanne oli vähän helpottanut, mutta edelleenkin rahoituksen saamineen omaan asuntoon oli työlästä. Ohjelmassa myös vertaillaan omistusasunnoissa asuvien ja vuokra-asunnoissa asuvien asumiskustannuksia.

Sotien jälkeen Suomessa oli huutava asuntopula. Vuonna 1949 eduskunta hyväksyikin asuntorakennustuotannon valtuuskunnan eli Aravan ensimmäiset lait. Näin syntyi ns. Arava-järjestelmä. Se perustui asuntojen hintasäätelyyn, halpakorkoisiin lainoihin ja verohelpotuksiin.

Vaikka Arava-järjestelmän avulla saatiinkin useita arava-omistusasuntoja ja arava-vuokra-asuntoja, niin asumistaso ei välttämättä parantunut. Asunnot sijaitsivat usein lähiössä hankalien kulkuyhteyksien päässä ja asuntojen koot pienenivät. Kun vuonna 1970 asunnon koko oli keskimäärin 71 neliömetriä, niin kaksi vuotta myöhemmin se oli 67 neliömetriä.

Teksti: Seija Aunila

Suomalaisen lähiön synty

Koti ja askareet

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun.

Kesäkeittiö: Rosvopaistia

Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen valmistavat rosvopaistia.

Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen valmistavat rosvopaistia, korvasienikakkaroita ja silavaplättäreitä luonnon helmassa Kiikalassa. Ruoanlaiton lomassa kerskaillaan kilpaa hiekkakuopalla, kiipeillään leivinuunin päälle sekä jutellaan mukavia lehmille ja kanoille.
Neljän laudaturin ylioppilas asui teltassa Vuosaaren kuusikossa – Karpo haastatteli

Risto Kauppila opiskeli iltalukiossa ja asui teltassa.

Risto Kauppila valmistui iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä 1972. Hän asui tuolloin Vuosaaren metsässä, teltassa. Hannu Karpo haastatteli Kauppilaa tämän ylioppilasvuonna ja kuusi vuotta myöhemmin 1978.

Kommentteja 7
"Se oli satumaisen kaunis kesä" – maitopojan muisteluita vuodelta 1955

Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Willebrandin itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.
Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

Kommentteja 5

2020

Tätä asunnottomuus on Suomessa – kaduilta ja kaatopaikoilta kotia kohti

Asunnottoman arkea seitsemältä vuosikymmeneltä.

Asunnottomuus ja suhtautuminen asunnottomia kohtaan on peili, joka kertoo yhteiskunnasta ja meistä jokaisesta. Tämä juttu kuvaa sitä muutoksia ja onnistumisia, mitä asunnottomuudessa on Suomessa tapahtunut ja näyttää asunnottoman arkea eri vuosikymmeninä.

Kommentteja 37

2016

Kaksi tarinaa Koivukylän lähiöstä

Perhe-elämää Koivukylän lähiössä 1980-luvulla.

"Lähiö on kansanvaelluksen keräyspaikka. Rakennusyhtiöiden tarpeiden mukaan asuntolokeroita tuolla poikittain, täällä pinoon ja ovi kiinni." Kell' onni on -sarjaan vuonna 1980 kuvatut dokumentit Koivukylän lähiöstä Vantaalla eivät anna sen asukkaiden elämästä kovin ruusuista kuvaa. Lähiöelämää kuvataan kahden perheen, vuokratalossa asuvien Lahtisten ja "paremmassa" aravatalossa asuvien Väisästen, kautta.

Kommentteja 1

2012

Kallis, kalliimpi, asunto

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 noin puoli miljoonaa kotitaloutta kärsi Suomessa asumisen korkeista hinnoista. Netissä aktiivinen kansanliike AHA vaatii asumisen hintoja alas. A-studion Streamissä keskusteltiin onko Suomessa asuminen oikeasti kallista.

2011

Pesäpuu hukassa

Asuntopolitiikan ja päättäjien jähmeys sekä vastuun toisaalle siirtäminen puhuttivat helsinkiläisiä vuonna 1985. Helsingissä arveltiin olevan 7000 asunnotonta ja jopa 11000 tyhjillään olevaa asuntoa. Naapurikunnissa asiat olivat huomattavasti paremmin.

2023

Bostadspriserna rasade mer än på 30 år – se upp för de här fallgroparna i bostadsrean

Vid bostadsköp är det viktigt att tränga undan känslorna.

Funderar du på att köpa bostad? Då är det viktigt att tränga undan känslorna. Här är de viktigaste sakerna att granska i disponentintyget, bolagsordningen och bokslutet.

Kommentteja 1
Slaget efter tolv: ”Låginkomsttagare med lön kring 2 000 euro brutto drabbas värst om bostadsbidraget skärs ner”

Många förväntar sig att politikerna väljer att skära i bostadsbidraget under de kommande åren.

Kommentteja 37
Bostadsmarknaden i östra Nyland är tillbaka i normalläge efter coronaårens uppsving

Höjda räntor och elpris får köparna att tänka till.

Det är inte längre lika stor tävling om bostäder och hus i Östnyland. Höjda räntor och elpris är saker som får köparna att tänka till, men hindrar inte alla affärer.

2022

Köpbeteendet på bostadsmarknaden förändrades under året: ”Nya bostäder måste vara energieffektiva”

Världsläget speglar av sig i bostadsmarknaden. I Åbo har nybyggda bostäder hittills gått åt väl, men man är beredd på att anpassa planerna på nya husbyggen enligt efterfrågan.