Hyppää pääsisältöön

Muistikuvia Tatu Vaaskivestä

Kriitikko ja kirjailija Tatu Vaaskivi oli 1930-luvun keskeisiä kirjallisia vaikuttajia. Laaja historian- ja kirjallisuudentuntemus, kyky omaksua nopeasti vieraita kieliä ja kiinnostus psykologiaan ja psykoanalyysiin olivat hänelle ominaisia.

Tuottelias Vaaskivi (oik. Wahlstén, 1912–42) nousi kirjalliseen kuuluisuuteen vuosina 1937-38 Sillanpää-elämäkerrallaan, historiallisella Loistava Armfelt -romaanillaan ja eurooppalaisen kulttuurin kriisiä käsittelevillä teoksilla Vaistojen kapina ja Huomispäivän varjo.

Vaaskiven pääteoksena pidetään keisari Tiberiuksesta kertovaa romaania Yksinvaltias, joka ilmestyi kaksiosaisena vuonna 1942. Samana vuonna hän kuoli vain kolmenkymmenen ikäisenä kesken Jeesusta käsittelevän Pyhä kevät –romaanin valmistelun.

Kaarle Stewenin toimittamassa radio-ohjelmassa Vaaskivestä kertovat hänen tätinsä Salli Pesonen, kanslianeuvos Tauno Kokko, kirjailija Oiva Paloheimo, professori Esko Aaltonen ja puoliso Elina Vaara.

Teokset

Arkaadiset jumalat: Kreikkalaisen ja vähä-aasialaisen uskonnon tulkintaa. Julkaisematon käsikirjoitus vuodelta 1934. Helsinki: Martti Lindholm, 1990. ISBN 951-95552-0-X.
V. A. Koskenniemen runous, 1935
Vapaan arvostelun puolustus, 1936
Vasara ja kipsikuva, 1937
Demeter ja madonna, 1937
Vaistojen kapina, modernin ihmisen kriisi, 1937
F. E. Sillanpää, elämä ja teokset, 1937
Suljetut vaunut, Kustaa Mauri Armfelt, 1938
Huomispäivän varjo, länsimaiden tragedia, 1938
Loistava Armfelt, elämäkertaromaani, 1938
Valitut teokset 1: Valkea laiva, 1938
Rooman tie, matkakuvia, 1940
Yksinvaltias 1–2, 1941–1942
Pyhä kevät, 1943
Kutsumus, kirjeitä vuosilta 1927–1942, 1945
Kurjet etelään. Matkakuvia, 1946

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto