Hyppää pääsisältöön

Mukkulassa puhuttiin 1966 kirjoittamisesta ja kehitysmaista

Mukkulan teemana olivat kirjoittamisen ongelmat, mutta se ei hillinnyt puhetta rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän ristiriidasta.

Tietolaatikko

Runoilija Pentti Saarikoski ilmoitti Mukkulassa, etteivät häntä kiinnostaneet kokouksen teemaksi nostetut kirjoittamisen ongelmat, koska hän oli kiinnostunut vain oman aikakautemme ongelmista.
Vuoden 1966 yhteissaunomiset ja jotkut liiaksi liikuttuneet kirjailijat järkyttivät Lahden kaupunkia siinä määrin, että vuoden 1970 kokous jäi kokonaan pitämättä.

Anselm Hollo arvelee, että kirjailijat toimivat parhaiten luonnottomissa oloissa. Mukkulan kaltaisessa luonnonkauniissa ympäristössä he olivat taipuvaisia laiskotteluun.

Mukkulan kolmannen kansainvälisen tapaamisen aktiivisimpia keskustelijoita olivat Jukka Petäjän Mukkula-historiikin mukaan ranskalainen Arthur Adamov, guatemalalainen Miguel Ángel Asturias, neuvostoliittolainen Grigori Baklanov, espanjalainen Carlos Barral ja suomalaiset Pentti Holappa, Pekka Lounela ja Paavo Rintala.

Latinalaisen Amerikan yhteiskunnallisen kuohunnan ansiosta sen kirjailijat olivat ajankohtaisia. Asturiasin mukaan Latinalaisen Amerikan kirjallisuus oli aina taistelevaa kirjallisuutta, jota vainosivat niin jenkki-imperialismi, militaristinen järjestelmä kuin katolinen kirkko.

Runsasta väittelyä herätti ruotsalaisen Jan Myrdalin puheenvuoro teollisuusmaiden ja kehitysmaiden ristiriidasta. Tasa-arvoisuutta vastaan sotivat kaikki ne ideologiat, joita käytettiin maapallon rikkaan valkoisen vähemmistön ylivallan säilyttämiseksi.

Puheenvuorot on vain osittain tulkittu suomeksi tai englanniksi, mutta dokumentti tarjoaa kiintoisan ajankuvan kirjalliselta 60-luvulta.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto