Jukka Lindfors
Yle
Mukkulan teemana olivat kirjoittamisen ongelmat, mutta se ei hillinnyt puhetta rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän ristiriidasta.
Tietolaatikko
Runoilija Pentti Saarikoski ilmoitti Mukkulassa, etteivät häntä kiinnostaneet kokouksen teemaksi nostetut kirjoittamisen ongelmat, koska hän oli kiinnostunut vain oman aikakautemme ongelmista.
Vuoden 1966 yhteissaunomiset ja jotkut liiaksi liikuttuneet kirjailijat järkyttivät Lahden kaupunkia siinä määrin, että vuoden 1970 kokous jäi kokonaan pitämättä.
Anselm Hollo arvelee, että kirjailijat toimivat parhaiten luonnottomissa oloissa. Mukkulan kaltaisessa luonnonkauniissa ympäristössä he olivat taipuvaisia laiskotteluun.
Mukkulan kolmannen kansainvälisen tapaamisen aktiivisimpia keskustelijoita olivat Jukka Petäjän Mukkula-historiikin mukaan ranskalainen Arthur Adamov, guatemalalainen Miguel Ángel Asturias, neuvostoliittolainen Grigori Baklanov, espanjalainen Carlos Barral ja suomalaiset Pentti Holappa, Pekka Lounela ja Paavo Rintala.
Latinalaisen Amerikan yhteiskunnallisen kuohunnan ansiosta sen kirjailijat olivat ajankohtaisia. Asturiasin mukaan Latinalaisen Amerikan kirjallisuus oli aina taistelevaa kirjallisuutta, jota vainosivat niin jenkki-imperialismi, militaristinen järjestelmä kuin katolinen kirkko.
Runsasta väittelyä herätti ruotsalaisen Jan Myrdalin puheenvuoro teollisuusmaiden ja kehitysmaiden ristiriidasta. Tasa-arvoisuutta vastaan sotivat kaikki ne ideologiat, joita käytettiin maapallon rikkaan valkoisen vähemmistön ylivallan säilyttämiseksi.
Puheenvuorot on vain osittain tulkittu suomeksi tai englanniksi, mutta dokumentti tarjoaa kiintoisan ajankuvan kirjalliselta 60-luvulta.
Teksti: Jukka Lindfors
