Naisten äänioikeus oli pitkän ponnistelun tulos

Takana vas: Dagmar Neovius, Hedvig Gebhard, Ida Maria Vemmelpuu, Hilda Käkikoski, Miina Sillanpää, Hilma Räsänen ja Maria (Laine) Paaso. Edessä vas. Hilja Pärssinen, Alli Nissinen, Lucina Hagman, Alexandra Gripenberg, Eveliina Ala-Kulju ja Liisi Kivioja. Takana vas: Dagmar Neovius, Hedvig Gebhard, Ida Maria Vemmelpuu, Hilda Käkikoski, Miina Sillanpää, Hilma Räsänen ja Maria (Laine) Paaso. Edessä vas. Hilja Pärssinen, Alli Nissinen, Lucina Hagman, Alexandra Gripenberg, Eveliina Ala-Kulju ja Liisi Kivioja. Kuva: J. Indurski 1907/Museoviraston kokoelmat/Historian kuvakokoelma, Museovirasto naisasialiikkeet,eduskunta,1907

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 19.07.2021 - 15:18

Vuonna 1906 Suomi sääti ensimmäisenä eurooppalaisena maana myös naisia koskevan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Naisten äänioikeuden saavuttamisen 60-vuotispäivänä muisteltiin varhaista naisasialiikettä ja naisen aseman muutoksia.

Lataa

Asta Heickellin toimittamassa Naisten puheenvuoro -ohjelmassa Tyyni Tuulio muistelee, mitä äänioikeuslaki aikanaan merkitsi. Salme Setälä ja Katri Ritavuori kertovat naisasianaisista ja -liikkeestä.

Aini Lagus kuvailee naisen vaikeaa asemaa 1900-luvun alussa. Välillä kuullaan ote agitaattori Aura Kiiskisen muistelmista. Helmi Nylander muistelee marttakokousta Iisalmessa.

Kommentit

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Julkaisimme Areenaan liudan Karvakuonoja. Ennen katsomista tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun. Yhdessä kaverukset, Karvakuonot, alkoivat seikkailla myös omissa sarjoissaan ja reissata eri puolilla Suomea.

Heinäkuun kuunnelmat vievät Marsin taisteluihin, etsivätoimistojen viileyteen sekä lahjoituskuunnelmassa kansainvälisten taidevarkauksien kähmintöihin

Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa. Omatuotantoista radiodraamaa on tallessa Yleisradion arkistossa tuhansia tunteja ja ne tarjoavat kuulijalleen elämyksiä, jännitystä, seikkailua, liikutusta ja iloa. Tuomme nyt Areenaan radiodraaman parhaimmistoa: palkittuja kuunnelmia, yleisön toiveita sekä kiinnostavia arkistolöytöjä.

Kesältä 1952 odotettiin paljon ja saatiin vielä enemmän – näin olympialaiset ja Armi lennättivät Suomen uuteen aikaan

Sinä kesänä kaikki oli mahdollista.

Kauan odotetut Helsingin olympialaiset ja Armi Kuuselan tuhkimotarina kiertyivät kesällä 1952 monin tavoin toistensa ympärille. Tuloksena oli ennennäkemätön huuma, joka nostatti Suomen hetkessä kiistattomaksi osaksi läntistä maailmaa. Katsele ja kuuntele, miltä kaikkien aikojen kesä näytti ja tuntui!

Naisten äänioikeus oli pitkän ponnistelun tulos

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Muualla Yle.fi:ssä