Hyppää pääsisältöön

Naisten äänioikeus oli pitkän ponnistelun tulos

Vuonna 1906 Suomi sääti ensimmäisenä eurooppalaisena maana myös naisia koskevan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Naisten äänioikeuden saavuttamisen 60-vuotispäivänä muisteltiin varhaista naisasialiikettä ja naisen aseman muutoksia.

Asta Heickellin toimittamassa Naisten puheenvuoro -ohjelmassa Tyyni Tuulio muistelee, mitä äänioikeuslaki aikanaan merkitsi. Salme Setälä ja Katri Ritavuori kertovat naisasianaisista ja -liikkeestä.

Aini Lagus kuvailee naisen vaikeaa asemaa 1900-luvun alussa. Välillä kuullaan ote agitaattori Aura Kiiskisen muistelmista. Helmi Nylander muistelee marttakokousta Iisalmessa.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto