Hyppää pääsisältöön

Naisten äänioikeus oli pitkän ponnistelun tulos

Takana vas: Dagmar Neovius, Hedvig Gebhard, Ida Maria Vemmelpuu, Hilda Käkikoski, Miina Sillanpää, Hilma Räsänen ja Maria (Laine) Paaso. Edessä vas. Hilja Pärssinen, Alli Nissinen, Lucina Hagman, Alexandra Gripenberg, Eveliina Ala-Kulju ja Liisi Kivioja.
Takana vas: Dagmar Neovius, Hedvig Gebhard, Ida Maria Vemmelpuu, Hilda Käkikoski, Miina Sillanpää, Hilma Räsänen ja Maria (Laine) Paaso. Edessä vas. Hilja Pärssinen, Alli Nissinen, Lucina Hagman, Alexandra Gripenberg, Eveliina Ala-Kulju ja Liisi Kivioja. Takana vas: Dagmar Neovius, Hedvig Gebhard, Ida Maria Vemmelpuu, Hilda Käkikoski, Miina Sillanpää, Hilma Räsänen ja Maria (Laine) Paaso. Edessä vas. Hilja Pärssinen, Alli Nissinen, Lucina Hagman, Alexandra Gripenberg, Eveliina Ala-Kulju ja Liisi Kivioja. Kuva: J. Indurski 1907/Museoviraston kokoelmat/Historian kuvakokoelma, Museovirasto naisasialiikkeet,eduskunta,1907

Vuonna 1906 Suomi sääti ensimmäisenä eurooppalaisena maana myös naisia koskevan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Naisten äänioikeuden saavuttamisen 60-vuotispäivänä muisteltiin varhaista naisasialiikettä ja naisen aseman muutoksia.

Asta Heickellin toimittamassa Naisten puheenvuoro -ohjelmassa Tyyni Tuulio muistelee, mitä äänioikeuslaki aikanaan merkitsi. Salme Setälä ja Katri Ritavuori kertovat naisasianaisista ja -liikkeestä.

Aini Lagus kuvailee naisen vaikeaa asemaa 1900-luvun alussa. Välillä kuullaan ote agitaattori Aura Kiiskisen muistelmista. Helmi Nylander muistelee marttakokousta Iisalmessa.

Kommentit