Hyppää pääsisältöön

Namibian prosessi nosti Ahtisaaren YK-vaikuttajaksi

Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura pääsi vauhtiin, kun hänet nimitettiin suurlähettilääksi neljään Afrikan maahan. Hän loi suhteet Namibian vapautusliikkeeseen ja johti maan itsenäistymistä YK:n edustajana 1970- ja 1980-luvuilla.

Ahtisaaren toimipaikka 1970-luvulla oli Tansaniassa Dar es Salaamissa, mutta hän toimi samalla Sambian, Somalian ja Mosambikin lähettiläänä.

Lähettiläsura loi pohjan Ahtisaaren suhteille Namibian vapautusliikkeeseen. Ahtisaaresta tuli liikkeen luottomies, ja hänet nimitettiin YK:n Namibia-valtuutetuksi.

Hän toimi erilaisissa YK-tehtävissä, ja vuonna 1989 hän siirtyi johtamaan 8 000 YK-sotilaan ja siviilihenkilön päällikkönä maan itsenäisyyteen.

Ahtisaari toimi Namibian prosessin jälkeen YK-tehtävissä New Yorkissa, minkä jälkeen hänet nimitettiin Suomen ulkoministeriön valtiosihteeriksi.

Persianlahden sodan jälkimainingeissa Ahtisaari ajoi YK-työryhmässä Irakin palauttamista nopeasti arkeen. Yhdysvallat kuitenkin kannatti pakotepolitiikkaa, ja Ahtisaari menetti asemansa YK:n pääsihteerikilvassa.

Teksti: Paavo Rytsä & Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto