Hyppää pääsisältöön

Nesteen supertankkeri saapui Sköldvikiin vastatuulessa

Kun Neste Oy:n komea "Tiiskeri"-alus saapui Suomeen toukokuussa 1970, tiedotustilaisuus kääntyi väittelyksi supertankkerien turvallisuudesta ja ympäristökatastrofien vaarasta. Taustalla olivat Itämeren öljyonnettomuudet.

Öljyä ja tavaroita rantakivikossa. Neuvostoliittolaisen Rafael-tankkerin öljyonnettomuuden jälkiä Porvoon saaristossa keväällä 1970.
Rafaelin öljytuhon jälkiä Porvoon saaristossa. Öljyä ja tavaroita rantakivikossa. Neuvostoliittolaisen Rafael-tankkerin öljyonnettomuuden jälkiä Porvoon saaristossa keväällä 1970. Kuva: Yle kuvanauha porvoon saaristo
Öljyvahingot olivat muuan 1970-luvun taitteen puhutuimmista ympäristöongelmista. Isoille tankkialuksille oli sattunut useita havereita niin Itämerellä kuin muuallakin.

Viimeksi oli neuvostoliittolainen "Rafael" ajanut karille Porvoon edustalla syksyllä 1969. Öljyä siivottiin saaristosta vielä seuraavana keväänä käsipelillä harjojen ja ämpärien kanssa. Saaristolaisten toivottiin itse hoitavan loppupuhdistuksen omatoimisesti ja palkatta.

Neste hankki 1970-luvun alussa kaksi omaa suurtankkeria. Vuonna 1969 rakennettua Tiiskeriä seurasi vuotta myöhemmin sisaralus Enskeri.

Tiiskerin saapumisen kunniaksi järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Nesteen toimitusjohtaja Uolevi Raade (1912—1998) saa vastaansa Ylen toimittajan Jukka Pakkasen ja luonnonsuojelijoita edustavan maisteri Ollilan.

Toimittajia Neste Oy:n Tiiskeri-tankkeria koskevassa tiedotustilaisuudessa toukokuussa 1970. Oikealla toimittaja Jukka Pakkanen ja hänen vieressään luonnonsuojelijoiden edustaja maisteri Ollila.
Jukka Pakkanen (oik) ja maisteri Ollila (2. oik) Nesteen tiedotustilaisuudessa. Toimittajia Neste Oy:n Tiiskeri-tankkeria koskevassa tiedotustilaisuudessa toukokuussa 1970. Oikealla toimittaja Jukka Pakkanen ja hänen vieressään luonnonsuojelijoiden edustaja maisteri Ollila. Kuva: Yle kuvanauha jukka pakkanen
Ollilan pelkona on, että yksikin karilleajo muuttaisi Itämeren Kuolleeksi mereksi. Raadelta tiukataan, miksi Suomen pitää olla mukana "katastrofiiin menevässä kehityksessä".

Pakkanen ihmettelee, mikseivät Ylen toimittajat päässeet mukaan Tiiskerille. Myös laivaa ympäröivä poliisivartio ja yhtiön "oma järjestyskaarti" herättivät kummastusta,

Itsetietoinen Raade suhtautuu kysymyksiin ylimielisesti, pyörittelee silmiään, tiuskii ja korottaa ääntään. Hän epäilee kysyjien ymmärrystä aiheesta, syyttelee heitä ja eräässä vaiheessa nousee ylös poistuakseen paikalta.

"Emme ole tulleet tänne kuulusteluun", hän ärähtää vastapuolelle. Kun toiset ilmaisevat huolensa Itämeren haahkojen kohtalosta, Raade toteaa palvelevansa niiden sijasta suomalaisia ihmisiä.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto