Hyppää pääsisältöön

Neuvostoliitosta höllä valtioliitto

Syyskuun 5. päivänä Neuvostoliiton kansankongressi hyväksyi siirtymäkauden johtojärjestelmän. Keskushallinnon valta karsittiin pois, ja tasavallat kasvattivat painoarvoaan. Kommunistisen puolueen toiminta oli kielletty noin viikkoa aiemmin.

Kansankongressi päätti presidentti Mihail Gorbatšovin johtaman valtioneuvoston perustamisesta. Hallituksen jäsenet olivat jäsenmaiden johtajia. Heistä keskeisin oli Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin.

Hallituksen keskeisimmät tehtävät olivat ulkopolitiikka sekä asevoimien ja turvallisuuspoliisi KGB:n johtajuus. Vanhoillinen kansanedustajien kongressi lakkautettiin.

Jäsenmaat valitsivat edustajat uuteen kaksikamariseen parlamenttiin. Venäjä sai valita 52 edustajaa ja muut jäsenmaat kukin 20.

Lähes kaikki Neuvostoliiton maat olivat tähän mennessä antaneet itsenäisyysjulistuksen. KGB:n asema ja puna-armeija olivat kuitenkin käytännössä vielä itsenäisyyden tiellä. Neuvostoliitto ei ollut vielä virallisesti tunnustanut mm. Baltian maita, mutta oli luvannut kunnioittaa maiden suvereniteettia.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto