Hyppää pääsisältöön

Nixon ajetaan nurkkaan

Valkoinen talo joutuu tulilinjalle keväällä 1973. Päitä vaaditaan vadille, kun salailun ja valheiden verkko alkaa selvitä.

Watergate-murtomiesten oikeudenkäynnin jälkeen alkaa paljastua salailuoperaatio, jossa Valkoinen talo oli mukana.

Syyttäjien kanssa yhteistyöhön ryhtynyt John Dean saa lähtöpassit Valkoisesta talosta. Kaksi muuta presidentti Nixonin neuvonantajaa ja oikeusministeri Kleindienst eroavat.

Myös presidenttiä itseään vaadittiin viralta pantavaksi.

Heinäkuussa 1974 edustajainhuoneen lakivaliokunta päättikin suosittaa hänen asettamistaan valtakunnanoikeuden eteen äänin 27-11.

03.08.1974 Nixon tunnusti yllättäen salailleensa juttuun liittyviä tietoja ja käskeneensä poliiseja keskeyttämään Watergate-murron tutkimukset jo kesäkuussa 1972.

Nixon myönsi tehneensä väärin ja olevansa tästä syvästi pahoillaan. Hän ei "käsittänyt toimineensa oikeuden vastaisesti", vaikuttimena oli omien miesten suojaaminen.

Nixon ilmoitti kuitenkin vielä tässä vaiheessa, ettei aio vapaaehtoisesti jättää virkaansa.

Muutamaa päivää myöhemmin hän kuitenkin ilmoitti jättävänsä presidentin tehtävät Gerald Fordille.

Sekä demokraattisen että republikaanisen puolueen poliitikot olivat helpottuneita eropäätöksestä.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto