Hyppää pääsisältöön

Noita-akka muuttui syöjättärestä lasten leikkikaveriksi

Noidat ovat ikivanhoja hahmoja useiden kansojen saduista. Satukirjallisuudessa 1800-luvun mahtava velho muuttui 1960-luvun ystävälliseksi ja hieman hämmentyneeksi perheen pienimpien seuralaiseksi.

Noita-akan esiäitejä olivat kansansatujen taikoja tekevät rumat eukot, syöjättäret ja leskivaimot. Kirjallinen satu kiteytti noitien hyvin tunnetun rekvisiitan: taikaliemet, mustat kissat ja lentoluudat.

Satujen noita-akat ovat perinteisesti rumia ja ilkeitä. Heitä on tarvittu asettamaan sadun sankarin tielle häijyjä esteitä. Noitiin on projisoitu kaikki itsessämme oleva pahuus, Lea Pennanen väittää oheisessa esitelmässään.

Satukirjallisuuden myötä noidat saivat myös aatteellisia ja kasvatuksellisia tehtäviä. Käheä-äänisen ja lapsia metsästävän velhon avulla lapsia opastettiin oikealle tielle.

Teksti: Jukka Lindfors

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto