Noottikriisi laukeaa

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 13.01.2020 - 13:02

Kekkosen Neuvostoliiton-vierailusta annettiin tiedote 25.11. Sen mukaan Neuvostoliitto oli valmis luopumaan YYA-sopimuksen edellyttämistä sotilaallisista neuvotteluista.

Neuvostoliiton pääministeri Hruštšov oli esittänyt toivomuksen, että Suomi seuraisi Itämeren alueen poliittista kehitystä ja konsultoisi Neuvostoliittoa tarvittaessa.

Samaan aikaan Suomessa Olavi Honka oli luopunut ehdokkuudestaan presidentinvaaleissa.

Presidentti Kekkonen palasi Suomeen seuraavana päivänä ja piti radiossa ja televisiossa puheen noottikriisiin liittyen. Helsingin rautatieasemalla presidentti otettiin vastaan juhlavin sotilaallisin menoin.

Noottikriisin vaiheet ja tausta ovat jääneet osin epäselviksi. Yleisimmän käsityksen mukaan Neuvostoliitto halusi pitää takuumiehenä pidetyn Kekkosen vallassa. Joidenkin arvioiden mukaan Kekkonen oli itse suunnittelemassa noottia asemansa pönkittämiseksi.

Kommentit

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Tämä testi pitäisi polttaa! En ole tosin vielä tehnyt sitä, mutta olen kuullut... – Uskallatko selvittää kuinka pärjäisit suomettumisen aikana?

Leikkimielisessä testissä 7 kysymystä.

Jatkosodan jälkeinen aika Suomessa muistetaan itänaapurin myötäilystä. Painettu sana oli tarkassa syynissä. Toimittajien tekstejä valvottiin ylhäältä. Huhuttiin, että joskus jopa Neuvostoliiton lähetystöstä asti. Yleisradio esitti ohjelmia, jotka esittelivät itänaapurimme mahdollisimman positiivisessa valossa.

Näin suomettuminen näkyi aikansa ohjelmissa ja elokuvissa – tunnetko ilmiön, joka laittoi toimittajat vaikeaan asemaan?

Mistä puhumme, kun puhumme suomettumisesta?

Saksaksi Finnlandisierung, ranskaksi finlandisation, suomeksi "olla rähmällään". Ei-niin-rakkaalla lapsella on monta nimeä ja ilmenemismuotoa: se näkyi kaikkialla yhteiskunnassa ja aivan erityisesti mediassa. Mistä puhumme, kun puhumme suomettumisesta?