Hyppää pääsisältöön

Nuoriso kapinoi rukouslauantain huvikieltoa vastaan

Suomi oli 1960-luvulla ainoa pohjoismaa, jossa julkiset huvit oli kielletty rukouspäivien aattoina. Tanssinhaluinen nuoriso vastusti rukouslauantaiden ja muiden juhla-aattojen huvikieltoa, ja välillä protestit yltyivät jopa mellakoiksi.

Rukouslauantaina heinäkuussa 1965 syntyi mellakka Helsingin maalaiskunnassa, kun huippusuositun englantilaisyhtyeen The Renegadesin piti esiintyä Korson Tanhurinteellä (ks. ylinnä). Poliisit keskeyttivät tanssimisen, johon lääninhallitus ei ollut myöntänyt lupaa. Myös The Renegadesin esiintyminen estettiin.

Tapaukset johtivat välikohtaukseen, jossa tanssipaikan ikkunoita särjettiin, poliisiautoja pahoinpideltiin, ja virkavaltaa viskeltiin kivillä ja pulloilla. Nuoria taltutettiin mm. kyynelkaasulla. Kaksikymmentä nuorta pidätettiin, ja tv-uutisissa poliisipäällikkö Edvard Urja uhkasi heitä vapausrangaistuksilla. Levottomuuksia oli muutamilla muillakin paikkakunnilla.

Sisäministeri Niilo Ryhtä kehotti vanhempia seuraamaan lastensa liikkeitä tarkemmin. Pikaisesti perustettu työryhmä ehdotti ulkomaisten orkesterien työlupien rajoittamista, nämä yhtyeet kun tuntuivat saavan "mielet kiihtymistilaan". Ryhtä arveli myös, että nuorilla on liikaa vapaa-aikaa ja kauhisteli tulevaa siirtymistä viisipäiväiseen työviikkoon.

Kolme kuukautta myöhemmin pelättiin jälleen rukouslauantain rettelöitä. Helsingin Rautatieasemalla maleksivat nuoret perustelivat oleskeluaan sillä, ettei rukouslauantaina muita paikkoja ollut tarjolla.

Tuolloin syntyi myös tanssikiellon kumoamista ajava "lokakuun 16. päivän liike", jonka perustajista monet tulivat seuraavina vuosina tunnetuiksi radikaaleina vasemmistoaktivisteina.

Viina ja operetti sallittu, tanssi ja teatteri ei

Rukouspäiviä vietettiin Ruotsin valtakunnassa jo 1200-luvulla. Suomessa otettiin vuodesta 1813 alkaen käyttöön neljä rukouspäivää: yksi helmikuussa, toinen toukokuussa, kolmas heinäkuussa ja viimeinen lokakuussa.

Ennen vuotta 1968 julkisten huvitilaisuuksien järjestäminen oli kielletty rukouspäivää edeltävästä illasta alkaen aina rukouspäivän iltaan saakka. Kielto astui voimaan rukouspäivän aattona kello 18 ja kesti 24 tuntia.

Rukouspäivien säännökset nousivat jo 1950-luvulla keskustelun kohteeksi. Arvostelijoiden mukaan viinanjuonti oli rukouslauantaisin sallittua, tanssi ja teatteri eivät.

Lupien saanti tilaisuuksiin vaihteli paikkakunnittain. Toisin paikoin sai laulaa operettia, näyttää pornoelokuvia ja järjestää tanssia, toisaalla ei. Rukouspäiväasetusta kierrettiin kutsumalla tilaisuuksiin hengellisen säädyn edustajia.

Tanssikielto koski myös suurten kirkollisten juhlapyhien aattoiltoja. Pääsiäisenä 1968 Rovaniemellä koettiin kansainvälisen tyylin mellakka: 200—300 nuorta niskoitteli poliisille, kivitti poliisiautoja ja ikkunoita ja sytytteli roskalaatikoita tuleen.

Rukouslauantaiden huvikielto päättyi vuonna 1968, ja vuonna 1984 huvikielto poistettiin myös itse rukouspäivien osalta, kirkonmenojen aikaa lukuunottamatta. Vuonna 1984 myös juhlapyhiä koskeva kielto rajattiin pyhäpäiväaamuihin.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto