Hyppää pääsisältöön

Nuoriso kapinoi rukouslauantain huvikieltoa vastaan

Suomi oli 1960-luvulla ainoa pohjoismaa, jossa julkiset huvit oli kielletty rukouspäivien aattoina. Tanssinhaluinen nuoriso vastusti rukouslauantaiden ja muiden juhla-aattojen huvikieltoa, ja välillä protestit yltyivät jopa mellakoiksi.

Rukouslauantaina heinäkuussa 1965 syntyi mellakka Helsingin maalaiskunnassa, kun huippusuositun englantilaisyhtyeen The Renegadesin piti esiintyä Korson Tanhurinteellä (ks. ylinnä). Poliisit keskeyttivät tanssimisen, johon lääninhallitus ei ollut myöntänyt lupaa. Myös The Renegadesin esiintyminen estettiin.

Tapaukset johtivat välikohtaukseen, jossa tanssipaikan ikkunoita särjettiin, poliisiautoja pahoinpideltiin, ja virkavaltaa viskeltiin kivillä ja pulloilla. Nuoria taltutettiin mm. kyynelkaasulla. Kaksikymmentä nuorta pidätettiin, ja tv-uutisissa poliisipäällikkö Edvard Urja uhkasi heitä vapausrangaistuksilla. Levottomuuksia oli muutamilla muillakin paikkakunnilla.

Sisäministeri Niilo Ryhtä kehotti vanhempia seuraamaan lastensa liikkeitä tarkemmin. Pikaisesti perustettu työryhmä ehdotti ulkomaisten orkesterien työlupien rajoittamista, nämä yhtyeet kun tuntuivat saavan "mielet kiihtymistilaan". Ryhtä arveli myös, että nuorilla on liikaa vapaa-aikaa ja kauhisteli tulevaa siirtymistä viisipäiväiseen työviikkoon.

Kolme kuukautta myöhemmin pelättiin jälleen rukouslauantain rettelöitä. Helsingin Rautatieasemalla maleksivat nuoret perustelivat oleskeluaan sillä, ettei rukouslauantaina muita paikkoja ollut tarjolla.

Tuolloin syntyi myös tanssikiellon kumoamista ajava "lokakuun 16. päivän liike", jonka perustajista monet tulivat seuraavina vuosina tunnetuiksi radikaaleina vasemmistoaktivisteina.

Viina ja operetti sallittu, tanssi ja teatteri ei

Rukouspäiviä vietettiin Ruotsin valtakunnassa jo 1200-luvulla. Suomessa otettiin vuodesta 1813 alkaen käyttöön neljä rukouspäivää: yksi helmikuussa, toinen toukokuussa, kolmas heinäkuussa ja viimeinen lokakuussa.

Ennen vuotta 1968 julkisten huvitilaisuuksien järjestäminen oli kielletty rukouspäivää edeltävästä illasta alkaen aina rukouspäivän iltaan saakka. Kielto astui voimaan rukouspäivän aattona kello 18 ja kesti 24 tuntia.

Rukouspäivien säännökset nousivat jo 1950-luvulla keskustelun kohteeksi. Arvostelijoiden mukaan viinanjuonti oli rukouslauantaisin sallittua, tanssi ja teatteri eivät.

Lupien saanti tilaisuuksiin vaihteli paikkakunnittain. Toisin paikoin sai laulaa operettia, näyttää pornoelokuvia ja järjestää tanssia, toisaalla ei. Rukouspäiväasetusta kierrettiin kutsumalla tilaisuuksiin hengellisen säädyn edustajia.

Tanssikielto koski myös suurten kirkollisten juhlapyhien aattoiltoja. Pääsiäisenä 1968 Rovaniemellä koettiin kansainvälisen tyylin mellakka: 200—300 nuorta niskoitteli poliisille, kivitti poliisiautoja ja ikkunoita ja sytytteli roskalaatikoita tuleen.

Rukouslauantaiden huvikielto päättyi vuonna 1968, ja vuonna 1984 huvikielto poistettiin myös itse rukouspäivien osalta, kirkonmenojen aikaa lukuunottamatta. Vuonna 1984 myös juhlapyhiä koskeva kielto rajattiin pyhäpäiväaamuihin.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto