Hyppää pääsisältöön

Nykäsestä Calgaryn mäkikuningas

Vuoden 1988 talviolympialaisten kolmoisvoittaja valmistautui ison mäen suoritukseensa kuin ”tarujen aarnikotka teräksinen välke silmissään”.

Matti Nykänen on maailman kaikkien aikojen paras mäkihyppääjä ja kuuluu historian menestyneimpiin suomalaisurheilijoihin.

Vuoteen 1988 mennessä olivat kuitenkin jo alkaneet näkyä henkilökohtaisen elämän ongelmat, jotka sittemmin kävivät julkisuudessa turhankin tutuiksi. 1980-luvun lopussa Nykänen lopettikin hyppäämisen esiintyen mm. iskelmälaulajana.

Vielä Calgaryn talvikisoissa hän venyi silti huimaan kolmen kultamitalin suoritukseen isossa mäessä, normaalimäessä ja joukkuekilpailussa.

(Kuvaoikeudellisista syistä YLE ei voi esittää olympiakisojen tv-taltiointeja internetissä.)

Tietolaatikko

Suurmäen tulokset: 1) Matti Nykänen 224,0. 2) Erik Johnsen (Norja) 207,9. 3) Matjaz Debelak (Jugoslavia) 207,7.
Normaalimäen tulokset: 1) Matti Nykänen 229,1. 2) Pavel Ploc (Tshekkoslovakia) 212.1. 3) Jiri Malec (Tshekkoslovakia) 211.8.
Joukkuemäen tulokset: 1) Suomi 634,4 (Matti Nykänen, Ari-Pekka Nikkola, Tuomo Ylipulli, Jari Puikkonen). 2) Jugoslavia 625,5. 3) Norja 596,1.

Matti Nykänen saavutti uransa aikana neljä olympiakultaa ja yhden hopean. Hänen tilillään on myös kuusi maailmanmestaruutta ja kahdeksan muuta MM-mitalia, neljä maailmancupvoittoa ja kaikkiaan 46 maailmancupin osakilpailuvoittoa.

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto