Hyppää pääsisältöön

Nykäsestä Calgaryn mäkikuningas

Vuoden 1988 talviolympialaisten kolmoisvoittaja valmistautui ison mäen suoritukseensa kuin ”tarujen aarnikotka teräksinen välke silmissään”.

Matti Nykänen on maailman kaikkien aikojen paras mäkihyppääjä ja kuuluu historian menestyneimpiin suomalaisurheilijoihin.

Vuoteen 1988 mennessä olivat kuitenkin jo alkaneet näkyä henkilökohtaisen elämän ongelmat, jotka sittemmin kävivät julkisuudessa turhankin tutuiksi. 1980-luvun lopussa Nykänen lopettikin hyppäämisen esiintyen mm. iskelmälaulajana.

Vielä Calgaryn talvikisoissa hän venyi silti huimaan kolmen kultamitalin suoritukseen isossa mäessä, normaalimäessä ja joukkuekilpailussa.

(Kuvaoikeudellisista syistä YLE ei voi esittää olympiakisojen tv-taltiointeja internetissä.)

Tietolaatikko

Suurmäen tulokset: 1) Matti Nykänen 224,0. 2) Erik Johnsen (Norja) 207,9. 3) Matjaz Debelak (Jugoslavia) 207,7.
Normaalimäen tulokset: 1) Matti Nykänen 229,1. 2) Pavel Ploc (Tshekkoslovakia) 212.1. 3) Jiri Malec (Tshekkoslovakia) 211.8.
Joukkuemäen tulokset: 1) Suomi 634,4 (Matti Nykänen, Ari-Pekka Nikkola, Tuomo Ylipulli, Jari Puikkonen). 2) Jugoslavia 625,5. 3) Norja 596,1.

Matti Nykänen saavutti uransa aikana neljä olympiakultaa ja yhden hopean. Hänen tilillään on myös kuusi maailmanmestaruutta ja kahdeksan muuta MM-mitalia, neljä maailmancupvoittoa ja kaikkiaan 46 maailmancupin osakilpailuvoittoa.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto