Hyppää pääsisältöön

Olavi Paavolainen

Kirjailija Olavi Paavolainen oli 1920-luvun Tulenkantajat-ryhmän tärkeimpiä henkisiä johtajia.

Tietolaatikko

Olavi Paavolaisen tuotanto:
Nykyaikaa etsimässä: esseitä ja pakinoita. Otava, 1929.
Keulakuvat: runoja. Otava, 1932.
Kolmannen valtakunnan vieraana: rapsodia. Gummerus, 1936.
Lähtö ja loitsu: kirja suuresta levottomuudesta. Gummerus, 1937.
Risti ja hakaristi: uutta maailmankuvaa kohti. Gummerus, 1938.
Synkkä yksinpuhelu 1-2: päiväkirjan lehtiä vuosilta 1941-1944. WSOY, 1946.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Olavi Paavolaisen (1903–1964) esseekokoelma Nykyaikaa etsimässä tutustutti suomalaiset Euroopan radikaaleihin taidesuuntauksiin ja koneromantiikkaan.

1930-luvun matkakirjat heijastivat tekijän ristiriitaista suhdetta Hitlerin Saksaa.

Sodan jälkeen ilmestyneen, kansalliskiihkoa kritisoineen »Synkän yksinpuhelun» kylmäkiskoinen vastaanotto vaiensi Paavolaisen.

Olavi Paavolainen johti radioteatteria vuosina 1947-1964. 1960-luvun alussa nuori sivistyneistö löysi hänet uudestaan, ja Eino Leinon seuran palkinnosta alkoi suoranainen Paavolais-renessanssi.

Paavolaisesta kertovat runoilijatoveri Ilmari Pimiä, näyttelijä Emma Väänänen, radioteatterin työntekijät Eeva West ja Alpo Routasuo sekä kriitikot Lauri Viljanen, Kai Laitinen ja Jouko Tyyri.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto