Hyppää pääsisältöön

Paasikivestä Kekkosen linjaan

Sota muutti Suomen poliittista asetelmaa. Kommunistisen puolueen toiminta sallittiin, ja Suomen piti muutoinkin huomioida lähes joka asiassa Neuvostoliiton mielipide.

Presidentti Paasikivi vaati, että Suomi välttää Neuvostoliitolle vihamielistä politiikkaa. Hänen mukaansa suhteet mihinkään muuhun maahan eivät saaneet mennä idänsuhteiden edelle.

Tilanne olikin tulenarka, sillä Neuvostoliitto oli ottanut rauhansopimuksessa tukikohdakseen Porkkalan Helsingin länsipuolelta.

Idänsuhteet lämpenivät hiljalleen YYA-sopimuksen ja Porkkalan palautuksen myötä. Kauppa itään veti ja suhteet esitettiin lämpiminä, mutta Suomella oli koko ajan pikkuveljen asema.

Suhde suomalaisiin kommunisteihin oli vaikea muille puolueille. Hyvin vaaleissa menestynyttä SKDL:ää ei otettu useinkaan hallituksiin, mutta kommunisteihin ei saanut suhtautua ylimielisestikään Neuvostoliiton painostuksen vuoksi.

1950-luvulla Suomen politiikasta poistui kaksi rasitetta: sotakorvaukset ja säännöstely.

Kekkosen presidenttikautena jatkui Neuvostoliittoa kunnioittava ulkopolitiikka. Maiden suhteet kävivät jäissä yöpakkasten ja noottikriisin aikana. Niistä on omat teemansa Elävässä arkistossa.

1940- ja 1950-lukujen keskeisimmät puolueet olivat SDP, maalaisliitto, kokoomus sekä kommunistien ja vasemmiston vaaliliitto SKDL. Pääministeripuolue oli yleensä maalaisliitto.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto