Hyppää pääsisältöön

Paasikivestä Kekkosen linjaan

Sota muutti Suomen poliittista asetelmaa. Kommunistisen puolueen toiminta sallittiin, ja Suomen piti muutoinkin huomioida lähes joka asiassa Neuvostoliiton mielipide.

Presidentti Paasikivi vaati, että Suomi välttää Neuvostoliitolle vihamielistä politiikkaa. Hänen mukaansa suhteet mihinkään muuhun maahan eivät saaneet mennä idänsuhteiden edelle.

Tilanne olikin tulenarka, sillä Neuvostoliitto oli ottanut rauhansopimuksessa tukikohdakseen Porkkalan Helsingin länsipuolelta.

Idänsuhteet lämpenivät hiljalleen YYA-sopimuksen ja Porkkalan palautuksen myötä. Kauppa itään veti ja suhteet esitettiin lämpiminä, mutta Suomella oli koko ajan pikkuveljen asema.

Suhde suomalaisiin kommunisteihin oli vaikea muille puolueille. Hyvin vaaleissa menestynyttä SKDL:ää ei otettu useinkaan hallituksiin, mutta kommunisteihin ei saanut suhtautua ylimielisestikään Neuvostoliiton painostuksen vuoksi.

1950-luvulla Suomen politiikasta poistui kaksi rasitetta: sotakorvaukset ja säännöstely.

Kekkosen presidenttikautena jatkui Neuvostoliittoa kunnioittava ulkopolitiikka. Maiden suhteet kävivät jäissä yöpakkasten ja noottikriisin aikana. Niistä on omat teemansa Elävässä arkistossa.

1940- ja 1950-lukujen keskeisimmät puolueet olivat SDP, maalaisliitto, kokoomus sekä kommunistien ja vasemmiston vaaliliitto SKDL. Pääministeripuolue oli yleensä maalaisliitto.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto