Hyppää pääsisältöön

Paavo Noponen – runollisuutta, räjähtävyyttä ja kansallishenkeä

Klassista sivistystä nauttineen Paavo Noposen selostuksia leimasivat sinivalkoinen suomalaisuus, räjähtävä nopeus ja lennokkaan runollinen maalailu. Juhani Similän ohjelmassa tutustutaan hänen taustaansa ja 40 vuoteensa Suomen Yleisradiossa.

Paavo Noponen (1930–2016) aloitti urheiluselostajan uransa Helsingin olympialaisissa 1952 ja työskenteli Yleisradiossa vuoteen 1994. Viisikymmenluvulla hän teki urheiluselostusten lisäksi nuortenohjelmia.

Noponen kuului toimittajapolveen, jolle urheiluselostus oli yksinkertaisesti muuan puhetaiteen muoto. Juhani Similän tekemässä haastattelussa hän nimeää suurimmaksi vaikuttajakseen kirjallisuusprofessori Unto Kupiaisen.

Selostajaesikuvia olivat Martti Jukola ja etenkin monivuotinen työtoveri Pekka Tiilikainen, jonka kanssa Noposella oli yhteistä myös vahva kansallismielisyys.

Noponen sanoo olleensa aluksi ääneltään "olmin ja lapamadon välimuoto", mutta Tiilikainen lupasi tilanteen paranevan, kunhan kollegan suuhun vuosikymmenien mittaan kaatuisi muutakin kuin maitoa.

Rooman vuoden 1960 olympialaisiin mennessä Noposen tyyli oli jo kehittynyt melko valmiiksi – tiiviiksi, nopeaksi ja hyvin rytmitetyksi. Aitajuoksussa selostajan on "klaffattava" itsensä aitojen mukaan, ja satasella puheen pitää ryöpytä samassa tahdissa kuin juoksijan hengenvedot, hän kuvailee rytmityksen ideaalejaan. Similä kutsuu hänen tuotantoaan "räjähteitä täynnä olevaksi selostuspussiksi".

Noponen on myös iskostanut suomalaiseen kielenkäyttöön monet urheilijoiden lempinimet – Susi-Pekat, Raaka-Rollet, Julma-Juhat, Myrsky-Lasset ja Ranuan peurat. Lennokas tyyli on iskostunut niin syvälle, että haastateltavan roolissakin hänen puheensa kääntyy draamalliseksi ja vilisee viittauksia antiikin kulttuuriin.

Värikäs muisteluohjelma, jossa kuullaan runsaasti näytteitä Noposen legendaarisista selostuksista, on tehty noin vuotta ennen hänen eläköitymistään. Urheilun lisäksi puhutaan mm. kouluvuosista, Noposen kaunokirjallisesta tuotannosta ja hänen kieliopillisista ihanteistaan. Toimittajaveteraani esiintyy ohjelmassa myös laulajana.

Toimittaja Paavo Noponen lukee lehteä työpöytänsä ääressä.
Nuori toimittaja lukee lehteä työpöytänsä ääressä 1961. Toimittaja Paavo Noponen lukee lehteä työpöytänsä ääressä. Kuva: Yle/Ruth Träskman Paavo Noponen,1961,toimittajat,työpöytä
Juhani Sipilä ja Paavo Noponen Suomi-Ruotsi-maaottelussa Helsingin Olympiastadionilla.
Juhani Sipilän kanssa Ruotsi-ottelussa Olympiastadionilla 1992. Juhani Sipilä ja Paavo Noponen Suomi-Ruotsi-maaottelussa Helsingin Olympiastadionilla. Kuva: Yle/Tuomas Marttila Paavo Noponen,Helsingin olympiastadion,1992,Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu
Jamaica-paitainen toimittaja Paavo Noponen stadionin juoksuradalla mikrofoni kädessään.
Selostusnäyte juoksuradalla 1994. Jamaica-paitainen toimittaja Paavo Noponen stadionin juoksuradalla mikrofoni kädessään. Kuva: Yle/Pekka Kuparinen Paavo Noponen,toimittajat,selostajat,mikrofonit

Lue lisää:

Paavo Noponen Elvis Presleyn Hound Dog -singlen keskiössä (montaasi).

Paavo Noponen Elvis-ilmiön jäljillä

Sinivalkoinen ääni Paavo Noponen kertoi uudesta Amerikan ihmeestä Suomen radiossa jo vuonna 1956: "Kiihkeät rumpusoolot kaikuvat, ja kaiken tämän keskellä karjuu tai uikuttaa Elvis Presley väännellen väkivaltaisesti itseään ja ääntään..."

Lue lisää:

Toimittaja Paavo Noponen studiossa. Radion mikrofonit, mutta televisiokamera kuvaa.  (1959)

Paavo Noponen käy ihmeparantajalla

Toimittaja Paavo Noponen harjoitti vuonna 1953 salapoliisityötä kätketyn mikrofonin kera Kangasalan ihmeparantajalla vuonna 1953.

Lue lisää:

Paavo Noponen selostaa Tekijöiden kertomaa -ohjelmassa 2006.

Paavo Noponen tunsi urheilun ja taisi kielen

Paavo Noposen (1930–2016) mielestä hyvältä urheiluselostajalta edellytetään paitsi urheilulajien tuntemusta myös hyvää suomen kielen taitoa. Haastattelussa Noponen kertoo pitkästä työurastaan Yleisradiossa ja esittelee näkemyksiään urheilusta sekä radioselostajan työstä.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto