Hyppää pääsisältöön

Paavo Noponen – runollisuutta, räjähtävyyttä ja kansallishenkeä

Klassista sivistystä nauttineen Paavo Noposen selostuksia leimasivat sinivalkoinen suomalaisuus, räjähtävä nopeus ja lennokkaan runollinen maalailu. Juhani Similän ohjelmassa tutustutaan hänen taustaansa ja 40 vuoteensa Suomen Yleisradiossa.

Paavo Noponen (1930–2016) aloitti urheiluselostajan uransa Helsingin olympialaisissa 1952 ja työskenteli Yleisradiossa vuoteen 1994. Viisikymmenluvulla hän teki urheiluselostusten lisäksi nuortenohjelmia.

Noponen kuului toimittajapolveen, jolle urheiluselostus oli yksinkertaisesti muuan puhetaiteen muoto. Juhani Similän tekemässä haastattelussa hän nimeää suurimmaksi vaikuttajakseen kirjallisuusprofessori Unto Kupiaisen.

Selostajaesikuvia olivat Martti Jukola ja etenkin monivuotinen työtoveri Pekka Tiilikainen, jonka kanssa Noposella oli yhteistä myös vahva kansallismielisyys.

Noponen sanoo olleensa aluksi ääneltään "olmin ja lapamadon välimuoto", mutta Tiilikainen lupasi tilanteen paranevan, kunhan kollegan suuhun vuosikymmenien mittaan kaatuisi muutakin kuin maitoa.

Rooman vuoden 1960 olympialaisiin mennessä Noposen tyyli oli jo kehittynyt melko valmiiksi – tiiviiksi, nopeaksi ja hyvin rytmitetyksi. Aitajuoksussa selostajan on "klaffattava" itsensä aitojen mukaan, ja satasella puheen pitää ryöpytä samassa tahdissa kuin juoksijan hengenvedot, hän kuvailee rytmityksen ideaalejaan. Similä kutsuu hänen tuotantoaan "räjähteitä täynnä olevaksi selostuspussiksi".

Noponen on myös iskostanut suomalaiseen kielenkäyttöön monet urheilijoiden lempinimet – Susi-Pekat, Raaka-Rollet, Julma-Juhat, Myrsky-Lasset ja Ranuan peurat. Lennokas tyyli on iskostunut niin syvälle, että haastateltavan roolissakin hänen puheensa kääntyy draamalliseksi ja vilisee viittauksia antiikin kulttuuriin.

Värikäs muisteluohjelma, jossa kuullaan runsaasti näytteitä Noposen legendaarisista selostuksista, on tehty noin vuotta ennen hänen eläköitymistään. Urheilun lisäksi puhutaan mm. kouluvuosista, Noposen kaunokirjallisesta tuotannosta ja hänen kieliopillisista ihanteistaan. Toimittajaveteraani esiintyy ohjelmassa myös laulajana.

Toimittaja Paavo Noponen lukee lehteä työpöytänsä ääressä.
Nuori toimittaja lukee lehteä työpöytänsä ääressä 1961. Toimittaja Paavo Noponen lukee lehteä työpöytänsä ääressä. Kuva: Yle/Ruth Träskman Paavo Noponen,1961,toimittajat,työpöytä
Juhani Sipilä ja Paavo Noponen Suomi-Ruotsi-maaottelussa Helsingin Olympiastadionilla.
Juhani Sipilän kanssa Ruotsi-ottelussa Olympiastadionilla 1992. Juhani Sipilä ja Paavo Noponen Suomi-Ruotsi-maaottelussa Helsingin Olympiastadionilla. Kuva: Yle/Tuomas Marttila Paavo Noponen,Helsingin olympiastadion,1992 (musiikkialbumi),Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu
Jamaica-paitainen toimittaja Paavo Noponen stadionin juoksuradalla mikrofoni kädessään.
Selostusnäyte juoksuradalla 1994. Jamaica-paitainen toimittaja Paavo Noponen stadionin juoksuradalla mikrofoni kädessään. Kuva: Yle/Pekka Kuparinen Paavo Noponen,toimittajat,selostajat,mikrofonit

Lue lisää:

Paavo Noponen Elvis-ilmiön jäljillä

Sinivalkoinen ääni Paavo Noponen kertoi uudesta Amerikan ihmeestä Suomen radiossa jo vuonna 1956: "Kiihkeät rumpusoolot kaikuvat, ja kaiken tämän keskellä karjuu tai uikuttaa Elvis Presley väännellen väkivaltaisesti itseään ja ääntään..."

Lue lisää:

Paavo Noponen käy ihmeparantajalla

Toimittaja Paavo Noponen harjoitti vuonna 1953 salapoliisityötä kätketyn mikrofonin kera Kangasalan ihmeparantajalla vuonna 1953.

Lue lisää:

Paavo Noponen tunsi urheilun ja taisi kielen

Paavo Noposen (1930–2016) mielestä hyvältä urheiluselostajalta edellytetään paitsi urheilulajien tuntemusta myös hyvää suomen kielen taitoa. Haastattelussa Noponen kertoo pitkästä työurastaan Yleisradiossa ja esittelee näkemyksiään urheilusta sekä radioselostajan työstä.