Hyppää pääsisältöön

Palokunta saapui nopeasti Lapuan räjähdyspaikalle

Vuonna 1976 Lapualla räjähti. Räjähdys sattui huhtikuisena aamuna hieman ennen kello kahdeksaa lataamossa, jossa työskenteli arviolta 50 ihmistä. Rakennus tuhoutui täysin. Tapahtuneesta annettiin välittömästi suurhälytys.

Paikallinen palopäällikkö kertoo, että räjähdyksestä ei ehtinyt tulla hälytystäkään, kun asemalle kuului paukahdus. Palokunnan saapuessa paikalle koko rakennus oli maan tasalla.

Raivaustöiden keskellä oli jo tässä vaiheessa selvinnyt, että räjähdys vaati 40 kuolonuhria. Toimittaja Risto Johnson arvioi, että lataamon yläpuolella oli ruutivarasto, jossa saattoi olla jopa 1200 kiloa ruutia.

Yleisradio kertoi tapahtumasta heti aamulla, mikä ruuhkautti etenkin Suomen kaukopuheluverkkoa, kun monet yrittivät saada selville läheistensä kohtaloa.

Lue lisää:

Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen raunioita 13.4.1976. Pelastusmiehet istuvat patruunalaatikoilla onnettomuuspaikalla.

Lapuan patruunatehtaan räjähdys jätti jälkeensä surun

Lapuan patruunatehtaalla tapahtui huhtikuussa 1976 Suomen rauhanajan tuhoisin räjähdysonnettomuus. 40 ihmistä sai surmansa ja kymmeniä loukkaantui voimakkaassa räjähdyksessä, jonka syytä ei saatu koskaan varmuudella selville. Uhreista valtaosa oli perheellisiä naisia, yli kuusikymmentä lasta menetti toisen vanhempansa, lapsia jäi myös orvoksi. Tapahtuma järkytti suomalaisia, ja hautajaisiin osallistui tuhansia ihmisiä. Surunvalittelunsa kävi esittämässä myös presidentti Urho Kekkonen. .

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto