Hyppää pääsisältöön

Pikaluistelun MM Göteborgissa 1961

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 09.01.2015 - 07:33

Suomen luistelu oli vuoteen 1961 vajonnut aallonpohjaan kahden vuoden takaisen kaksois-MM:n jälkeen. Paavo Noposen raportointipaikka oli ”kolmas selostuskoppi vasemmalta”.

Ullevin stadion oli maailman ensimmäinen 400 metrin tekojäärata

500 m:n kilpailun voitti Neuvostoliiton Jevgeni Grishin rataennätyksellä 41,7. Suomen Jouko Jokinen sijoittui neljänneksi (43,0).

5000 m:llä luisteli ykköseksi Ruotsin Ivar Nilsson ajalla 7.58,0. Paras suomalainen oli 15:nneksi sijoittunut Toivo Salonen, kahden vuoden takainen MM-hopeamies.

1500 m:llä vei voiton Hollannin Henk van der Grift (2.17,8). Jouko Jokinen jäi 15:nneksi.

10 000 m:n ykkönen oli Neuvostoliiton Viktor Kositshkin (16.35,9), Salonen tällä kertaa kuudestoista.

Maailmanmestaruuden vei van der Grift (yhteispisteet 189.213) Salosen jäädessä tutulle 15. sijalle.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.
Pirkko Saision Elämänmeno on romaani haaveiden ja todellisuuden yhteentörmäyksestä

Pirkko Saision Elämänmeno kuvasi elämää Kalliossa.

Kirjailija Pirkko Saision esikoisteos Elämänmeno (1975) kuvaa työläisperheen elämää heti sodan jälkeen aina 1970-luvulle asti. Romaanin tapahtumat sijoittuvat paitsi helsinkiläiseen kaupunginosaan Kallioon myös tehdassaleihin ja kerrostalojen asfalttipihoille
Lappajärven laiton kansanpato oli kapina byrokratiaa vastaan järven puolesta 1979

Lappajärvellä yritettiin estää järven pinnan lasku.

Lappajärvellä asukkaat perustivat kansanliikkeen puolustaakseen järveään vesivoimayhtiöitä vastaan.

Kommentteja 2

Onko Rauta-aika tuttu? Testaa, tunnistatko Kalevalasta kertovan suursarjan hahmot!

Rauta-aika on katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Suursarja Rauta-aika on kansalliseepoksemme Kalevalan aineksia käyttävä itsenäinen teos. Testaa, tunnetko vuonna 1982 ensiesitetyn sarjan hahmoja!

Kommentteja 1
Miss Uimahalli

Hyvinkään uimahallissa valittiin vuonna 1969 Miss Uimahalli. Kilpailijat joutuivat antamaan näytteen myös uimataidostaan.

Kommentteja 1
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

Historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus keväällä 1986.

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Ydinvoimalan reaktorin ydin suli ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan. Radioaktiiviset säteilyarvot kohosivat myös Suomessa, mutta säteilyn syytä ei aluksi tiedetty. Tšernobylin katastrofi oli historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus ja näin siitä uutisoitiin Suomessa.

Kommentteja 11
Näin Helsinki ruokittiin 1960-luvulla

Melkoinen määrä sapuskaa uppoaa pääkaupunkiin.

Melkoinen määrä sapuskaa uppoaa helsinkiläisten suihin joka päivä. Jos yhtenä päivänä syödystä lihamäärästä tehtäisiin yksi nakkimakkara, siitä tulisi 14 metriä pitkä nakki. Se painaisi 61 000 kiloa.

2009

Mäntyrannan toinen kulta Innsbruckissa

Eero Mäntyranta voitti kaksi hiihtokultaa 1964

Kolmenkympin mestari Eero Mäntyranta otti voiton myös vuoden 1964 olympialaisten pikamatkalla. Kahdella kullallaan ja viestihopeallaan hän sai lisänimen "Mr. Seefeld".

Kommentteja 3
Olympiakultaa Marja-Liisalle ja Matille

Voitokkaat kisat Sarajevossa 1984

Marja-Liisa Hämäläinen nousi Sarajevon vuoden 1984 talvikisojen ehdottomaksi hiihtokuningattareksi. Matti Nykänen keräsi hypyillään sekä kultaa että hopeaa.

Kommentteja 1
Lasse Virén ja 10 000 m:n draama Münchenissä

Virén kaatui, mutta voitti silti olympiakultaa 1972.

Münchenin olympialaisten 10 000 metrin juoksun finaalissa Lasse Virén kaatui 11. kierroksen jälkeen, nousi ylös ja juoksi voittoon. Paavo Noposen selostus tarjoili kultajuoksun suomalaisille.

Kommentteja 6

2008

Juoksun juhlaa Tokiossa

Uusseelantilainen Peter Snell ja etiopialainen Abebe Bikila olivat Tokion vuoden 1964 olympiakisojen suurimpia yleisurheilutähtiä.

2019

Ny tränartrio fastslagen för Tre Kronor – har sammanlagt över 1200 matcher NHL-rutin

Johan Garpenlöv efterträder Rikard Grönborg

Det står sedan tidigare klart att det svenska ishockeylandslagets förbundskapten Rikard Grönborg avgår och att det blir Johan Garpenlöv som efterträder. Det svenska ishockeyförbundet meddelade idag att Garpenlöv kommer att assisteras av Markus Åkerblom och Marcus Ragnarsson.
Här spelas ishockey-VM 2020–2025 – om fyra år avgörs turneringen i världens största hockeyarena i Sankt Petersburg

Danmark och Sverige delar på värdskapet 2025.

Det internationella ishockeyförbundet IIHF har delat ut arrangörskapet för VM-turneringarna 2023–2025. 2023 avgörs världsmästerskapet i en enorm, ny ishockeyarena i Ryssland, medan Danmark och Sverige delar på värdskapet 2025.

Kommentteja 2
VM-missen: Emmi Peltonens kortprogram en stor besvikelse – utslagen från friåkningen

Misslyckad insats av åkaren som blixtinkallades till VM.

Nej, så här skulle det inte gå. Emmi Peltonen som blixtinkallades till VM i konståkning fick inte alls till det i sitt korta program och missade en plats bland de 24 bästa som får fortsätta i friåkningen.

2018

Du kan åka skridskor i två veckor till – sedan smälter solen planerna

Vanligtvis slutar underhåller redan i slutet av februari.

Naturisplanerna i huvudstadsregionen kommer underhållas ännu i omkring två veckor. Längre än så är det inte möjligt. Solen smälter isen, budgeten börjar ta emot och fotbollslagen vill träna på planerna.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Onko Rauta-aika tuttu? Testaa, tunnistatko Kalevalasta kertovan suursarjan hahmot!

Rauta-aika on katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Suursarja Rauta-aika on kansalliseepoksemme Kalevalan aineksia käyttävä itsenäinen teos. Testaa, tunnetko vuonna 1982 ensiesitetyn sarjan hahmoja!

Kommentteja 1
Sota teki Einar Englundista säveltäjän – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 17. kesäkuuta.

Kesäkuun 17. päivänä syntyneen säveltäjä Einar Engundin (1916–1999) omaelämäkerta Sibeliuksen varjossa voisi olla toiselta nimeltään Sodan varjossa. Katkeran sävyn saaneessa kirjassaan Englund kertoo muiden muistojen ohessa sotilasvuosista, jotka jättivät jälkensä sekä elämään että sävellyksiin.
Kuka kirjoittaa elämäntarinasi?

Elämäntarinamme on sosiaalinen luomus.

Mitkä ovat elämäsi avainkohtaukset, jotka määrittelevät sinua? Ketkä ovat eniten vaikuttaneet elämääsi positiivisesti entä negatiivisesti? Muun muassa näiden kysymysten kautta voi hahmottaa elämäntarinaansa. Mutta mikä on merkityksellistä ja millainen on hyvä tarina? Sen opimme toisiltamme ja yhteisistä tarinoista.

Kommentteja 4
”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
Kansainvälisen uran luonut pianisti Olli Mustonen on ahkera ja palkittu levyttäjä – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Onnittelemme syntymäpäivänä 7. kesäkuuta!

Kesäkuun 7. päivänä syntynyt Olli Mustonen (s. 1967) on paitsi pianisti, myös säveltäjä ja kapellimestari. Hän kiertää ympäri maailmaa konsertoiden ja hänen laaja levytyskataloginsa sisältää useita palkittuja kokonaisuuksia. Mustosen lepopaikka, koti, sijaitsee maalaismaisemissa Hausjärvellä Erkylän kartanon mailla.
Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia.
Pirkko Saision Elämänmeno on romaani haaveiden ja todellisuuden yhteentörmäyksestä

Pirkko Saision Elämänmeno kuvasi elämää Kalliossa.

Kirjailija Pirkko Saision esikoisteos Elämänmeno (1975) kuvaa työläisperheen elämää heti sodan jälkeen aina 1970-luvulle asti. Romaanin tapahtumat sijoittuvat paitsi helsinkiläiseen kaupunginosaan Kallioon myös tehdassaleihin ja kerrostalojen asfalttipihoille
Lappajärven laiton kansanpato oli kapina byrokratiaa vastaan järven puolesta 1979

Lappajärvellä yritettiin estää järven pinnan lasku.

Lappajärvellä asukkaat perustivat kansanliikkeen puolustaakseen järveään vesivoimayhtiöitä vastaan.

Kommentteja 2
Leijonakuningas Jukka Jalonen

Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.
Säveltäjä Helvi Leiviskä sävelsi ilman muusaa – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 25. toukokuuta.

Säveltäjä Helvi Leiviskä (1902-1982) oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja. Papintyttären tie säveltäjäksi ei ollut suora eikä helppo ja sisälsi vaikeita valintoja. Helvi Leiviskä piti kiinni kutsumuksestaan ja sävelsi vaikka öisin ja kofeiinitablettien voimalla.
Kapellimestari Nils-Eric Fougstedtin sohvakalusto maksettiin Munkkiniemen kreivin rahoilla – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 24. toukokuuta.

Toukokuun 24. päivänä syntynyt Nils-Eric Fougstedt (1910–1961) sävelsi kuuluisan Romanssinsa keskellä sodan vuosia. Elokuvamusiikki oli vain pieni osa monipuolisen musiikkimiehen elämäntyötä. Terveysongelmista kärsinyt Fougstedt kuoli vain 50-vuotiaana kesken komean uran.

Kommentteja 2
Viulutaiteilija Heimo Haitto erotettiin pienenä perheestään – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 22. toukokuuta.

Heimo Haiton isä teki sopimuksen Boris Sirpon kanssa: 9-vuotias poika jäisi Viipurin musiikkiopiston johtajan kasvatettavaksi eikä saisi tavata vanhempiaan ennen kuin täyttäisi 18 vuotta. Heimosta tuli kuuluisa viuluvirtuoosi, joka 14-vuotiaana pakeni talvisotaa Amerikkaan ja ajautui lopullisesti eroon perheestään.

Kommentteja 2
"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

Kommentteja 5
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.