Hyppää pääsisältöön

Politisoituuko Yleisradio

Yleisradio oli 1960-luvun lopulla siirtynyt kannanottoja kammoavasta kaudesta aikaan, jolloin keskusteltiin jopa toimittajien valinnasta puolueperustein.

Yhden ajattelutavan mukaan Yleisradion politisoiminen alkoi 1960-luvulla pääjohtaja Revon kaudella. Toisen näkemyksen mukaan se alkoi jo neljäkymmentä vuotta aikaisemmin heti Yleisradion alkuvaiheissa.

Jukka Häyrisen ohjelmassa tarkastellaan Yleisradion suhdetta päättäjiin ja poliittisiin intohimoihin eri aikakausina. Puolueettomuudesta, tasapuolisuudesta ja päällikkö- ja toimittajanimitysten perusteista vaihtavat mielipiteitä toimittajat Unto Miettinen, Reino Paasilinna ja Martti Silvennoinen, ohjelmajohtaja Jussi Koskiluoma sekä hallintoneuvoston puheenjohtaja Erkki Raatikainen ja varapuheenjohtaja Atte Pakkanen.

Kahden veteraanitoimittajan, Martti Silvennoisen ja Unto Miettisen näkemykset olivat melko lähellä toisiaan, vaikka heidän painotuksensa poikkesivat toisistaan. Sitoutumattoman Silvennoisen mielestä poliittisia toimittajia tarvittiin tasapainon vuoksi, mutta yhtä paljon olivat tarpeen sitoutumattomat.

Kansandemokraatti Miettinen ilmaisi vankkumattoman solidaarisuutensa sitoutumattomille toimittajille, mutta hänestä Ylen toimittajakunnan olisi hyvä kohtuullisella tavalla myös heijastaa katsojien ja kuuntelijoiden yhteiskunnallista koostumusta. Se monipuolistaisi Ylen tarjontaa ja lisäisi luottamusta siihen. Radio- ja tv-toimittajien liitto RTTL puolestaan vastusti puoluepoliittisia toimittajanimityksiä jyrkästi.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto