Hyppää pääsisältöön

Porkkalan palautus tuli yllätyksenä

Lauantaina 17. syyskuuta 1955 tuli uutispommi, joka levisi tiedotusvälineissä kulovalkean tavoin. Neuvostoliitto palauttaa 11 vuoden jälkeen Porkkalan alueen takaisin Suomelle.

”Olen tehnyt Neuvostoliittoon seitsemän matkaa ja ensimmäisen kerran palaan sieltä tyytyväisin mielin”, tokaisi huojentunut presidentti Paasikivi.

Neuvostoliiton ratkaisun taustalla oli kansainvälisen politiikan suojasää. Neuvostoliitto esitti Geneven huippukokouksen kynnyksellä, että vieraalla maaperällä olevat sotilastukikohdat pitäisi poistaa. Porkkalan alueen palautus kuului suunnitelmaan, jolla suurvaltasuhteita oli tarkoitus lämmittää.

Sotilastekninen kehitys oli vähentänyt Porkkalan strategista merkitystä. Alun perin ajatuksena oli, että Suomenlahti voitaisiin sulkea sen kapeimmalta kohdalta. Vastapäätä Porkkalaa oli Viron Naissaaren tukikohta.

Leningradin meripuolustus voitaisiin hoitaa uusilla aseilla ilman Porkkalan tukikohtaa. Helsinki oli mahdollista tuhota tarvittaessa muutenkin eikä siihen tarvittu tykinkantaman päässä sijaitsevaa sotilastukikohtaa, jonka ylläpitokin tuli kalliiksi.

Suomessa nähtiin myös, että Neuvostoliitto halusi päätöksellään vaikuttaa lähestyvien presidentinvaalien tulokseen. Taistelu Kekkosen puolesta ja häntä vastaan kävi kiivaana. Myös Paasikivelle toivottiin jatkoaikaa.

Porkkalan palautuksen ehtona oli, että samalla YYA-sopimusta jatketaan 20 vuodella. Tällä haluttiin varmistaa Suomen ulkopoliittisen linjan jatkuminen.

Paasikivi matkusti Moskovaan 15. syyskuuta 1955. Matka tapahtui Neuvostoliiton valtuuskunnan käyttöön antamalla erikoiskoneella. Vastaanotto oli juhlallinen. Valtuuskunnassa olivat mukana pääministeri Urho Kekkonen ja puolustusministeri Emil Skog.

Pari päivää kotiinpaluunsa jälkeen 21. syyskuuta 1955 Paasikivi piti radiopuheen. ”Kynä on korjannut sen, minkä miekka on särkenyt”, presidentti totesi.

Teksti: Reijo Perälä

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.