Hyppää pääsisältöön

Porkkalan palautus tuli yllätyksenä

Lauantaina 17. syyskuuta 1955 tuli uutispommi, joka levisi tiedotusvälineissä kulovalkean tavoin. Neuvostoliitto palauttaa 11 vuoden jälkeen Porkkalan alueen takaisin Suomelle.

”Olen tehnyt Neuvostoliittoon seitsemän matkaa ja ensimmäisen kerran palaan sieltä tyytyväisin mielin”, tokaisi huojentunut presidentti Paasikivi.

Neuvostoliiton ratkaisun taustalla oli kansainvälisen politiikan suojasää. Neuvostoliitto esitti Geneven huippukokouksen kynnyksellä, että vieraalla maaperällä olevat sotilastukikohdat pitäisi poistaa. Porkkalan alueen palautus kuului suunnitelmaan, jolla suurvaltasuhteita oli tarkoitus lämmittää.

Sotilastekninen kehitys oli vähentänyt Porkkalan strategista merkitystä. Alun perin ajatuksena oli, että Suomenlahti voitaisiin sulkea sen kapeimmalta kohdalta. Vastapäätä Porkkalaa oli Viron Naissaaren tukikohta.

Leningradin meripuolustus voitaisiin hoitaa uusilla aseilla ilman Porkkalan tukikohtaa. Helsinki oli mahdollista tuhota tarvittaessa muutenkin eikä siihen tarvittu tykinkantaman päässä sijaitsevaa sotilastukikohtaa, jonka ylläpitokin tuli kalliiksi.

Suomessa nähtiin myös, että Neuvostoliitto halusi päätöksellään vaikuttaa lähestyvien presidentinvaalien tulokseen. Taistelu Kekkosen puolesta ja häntä vastaan kävi kiivaana. Myös Paasikivelle toivottiin jatkoaikaa.

Porkkalan palautuksen ehtona oli, että samalla YYA-sopimusta jatketaan 20 vuodella. Tällä haluttiin varmistaa Suomen ulkopoliittisen linjan jatkuminen.

Paasikivi matkusti Moskovaan 15. syyskuuta 1955. Matka tapahtui Neuvostoliiton valtuuskunnan käyttöön antamalla erikoiskoneella. Vastaanotto oli juhlallinen. Valtuuskunnassa olivat mukana pääministeri Urho Kekkonen ja puolustusministeri Emil Skog.

Pari päivää kotiinpaluunsa jälkeen 21. syyskuuta 1955 Paasikivi piti radiopuheen. ”Kynä on korjannut sen, minkä miekka on särkenyt”, presidentti totesi.

Teksti: Reijo Perälä

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto