Hyppää pääsisältöön

Porkkalan palautus tuli yllätyksenä

Lauantaina 17. syyskuuta 1955 tuli uutispommi, joka levisi tiedotusvälineissä kulovalkean tavoin. Neuvostoliitto palauttaa 11 vuoden jälkeen Porkkalan alueen takaisin Suomelle.

”Olen tehnyt Neuvostoliittoon seitsemän matkaa ja ensimmäisen kerran palaan sieltä tyytyväisin mielin”, tokaisi huojentunut presidentti Paasikivi.

Neuvostoliiton ratkaisun taustalla oli kansainvälisen politiikan suojasää. Neuvostoliitto esitti Geneven huippukokouksen kynnyksellä, että vieraalla maaperällä olevat sotilastukikohdat pitäisi poistaa. Porkkalan alueen palautus kuului suunnitelmaan, jolla suurvaltasuhteita oli tarkoitus lämmittää.

Sotilastekninen kehitys oli vähentänyt Porkkalan strategista merkitystä. Alun perin ajatuksena oli, että Suomenlahti voitaisiin sulkea sen kapeimmalta kohdalta. Vastapäätä Porkkalaa oli Viron Naissaaren tukikohta.

Leningradin meripuolustus voitaisiin hoitaa uusilla aseilla ilman Porkkalan tukikohtaa. Helsinki oli mahdollista tuhota tarvittaessa muutenkin eikä siihen tarvittu tykinkantaman päässä sijaitsevaa sotilastukikohtaa, jonka ylläpitokin tuli kalliiksi.

Suomessa nähtiin myös, että Neuvostoliitto halusi päätöksellään vaikuttaa lähestyvien presidentinvaalien tulokseen. Taistelu Kekkosen puolesta ja häntä vastaan kävi kiivaana. Myös Paasikivelle toivottiin jatkoaikaa.

Porkkalan palautuksen ehtona oli, että samalla YYA-sopimusta jatketaan 20 vuodella. Tällä haluttiin varmistaa Suomen ulkopoliittisen linjan jatkuminen.

Paasikivi matkusti Moskovaan 15. syyskuuta 1955. Matka tapahtui Neuvostoliiton valtuuskunnan käyttöön antamalla erikoiskoneella. Vastaanotto oli juhlallinen. Valtuuskunnassa olivat mukana pääministeri Urho Kekkonen ja puolustusministeri Emil Skog.

Pari päivää kotiinpaluunsa jälkeen 21. syyskuuta 1955 Paasikivi piti radiopuheen. ”Kynä on korjannut sen, minkä miekka on särkenyt”, presidentti totesi.

Teksti: Reijo Perälä

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto