Hyppää pääsisältöön

Porkkalan palautus tuli yllätyksenä

Lauantaina 17. syyskuuta 1955 tuli uutispommi, joka levisi tiedotusvälineissä kulovalkean tavoin. Neuvostoliitto palauttaa 11 vuoden jälkeen Porkkalan alueen takaisin Suomelle.

”Olen tehnyt Neuvostoliittoon seitsemän matkaa ja ensimmäisen kerran palaan sieltä tyytyväisin mielin”, tokaisi huojentunut presidentti Paasikivi.

Neuvostoliiton ratkaisun taustalla oli kansainvälisen politiikan suojasää. Neuvostoliitto esitti Geneven huippukokouksen kynnyksellä, että vieraalla maaperällä olevat sotilastukikohdat pitäisi poistaa. Porkkalan alueen palautus kuului suunnitelmaan, jolla suurvaltasuhteita oli tarkoitus lämmittää.

Sotilastekninen kehitys oli vähentänyt Porkkalan strategista merkitystä. Alun perin ajatuksena oli, että Suomenlahti voitaisiin sulkea sen kapeimmalta kohdalta. Vastapäätä Porkkalaa oli Viron Naissaaren tukikohta.

Leningradin meripuolustus voitaisiin hoitaa uusilla aseilla ilman Porkkalan tukikohtaa. Helsinki oli mahdollista tuhota tarvittaessa muutenkin eikä siihen tarvittu tykinkantaman päässä sijaitsevaa sotilastukikohtaa, jonka ylläpitokin tuli kalliiksi.

Suomessa nähtiin myös, että Neuvostoliitto halusi päätöksellään vaikuttaa lähestyvien presidentinvaalien tulokseen. Taistelu Kekkosen puolesta ja häntä vastaan kävi kiivaana. Myös Paasikivelle toivottiin jatkoaikaa.

Porkkalan palautuksen ehtona oli, että samalla YYA-sopimusta jatketaan 20 vuodella. Tällä haluttiin varmistaa Suomen ulkopoliittisen linjan jatkuminen.

Paasikivi matkusti Moskovaan 15. syyskuuta 1955. Matka tapahtui Neuvostoliiton valtuuskunnan käyttöön antamalla erikoiskoneella. Vastaanotto oli juhlallinen. Valtuuskunnassa olivat mukana pääministeri Urho Kekkonen ja puolustusministeri Emil Skog.

Pari päivää kotiinpaluunsa jälkeen 21. syyskuuta 1955 Paasikivi piti radiopuheen. ”Kynä on korjannut sen, minkä miekka on särkenyt”, presidentti totesi.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto