Hyppää pääsisältöön

Porvarit menestyivät kouluissa

Kokoomuksen kouluvaalimenestys tulkittiin tappioksi Teiniliiton keskusta-vasemmistoakselille. Opettajat vastustivat ristiinäänestystä vaaliboikotilla.

Tietolaatikko

Jo 1960-luvulla vaaditusta kouludemokratiasta tuli 1970-luvulla osa aikakauden aatteellispoliittista taistelua.
Teiniliiton ajaman oppikoulujen kouluneuvostolain keskeinen kiistakysymys oli ehdotus ns. ristiinäänestysmenettelystä, jonka mukaan myös oppilailla olisi oikeus äänestää kouluneuvostoihin opettajaehdokkaita ja päinvastoin.
Ristiinäänestysasia jakoi puoluekenttää, ja Opettajien Ammattijärjestön vastustuksen johdosta menettelystä luovuttiin kokonaan vuonna 1975.
Kouluneuvostovaalit paljastivat poliittisten ryhmien todellisen kannatusjakautuman koululaisten keskuudessa ja johti Teiniliiton yleisdemokraattisen rintaman hajoamiseen.
Monien kouluneuvostojen aika kului rangaistusten käsittelyyn, ja niiden jäsenet turhautuivat pian.
Peruskoulun edetessä vaaleilla valittujen kouluneuvostojen toiminta rajoittui lukioihin, ja koko kouluneuvostojärjestelmä lakkautettiin lopullisesti vuonna 1985.

Keskustan, vasemmiston ja sitoutumattomien yleisdemokraattinen yhteinen paikkaluku ensimmäisissä kouluneuvostovaaleissa ylitti silti oikeiston edustajamäärän.

Porvaririntama eteni voimakkaasti myös vuoden 1974 vaaleissa, joissa etenkin Teiniliittoa hallinneet taistolaiset kärsivät tappion.

Oppikoulunopettajien keskusjärjestön hallitus päätti boikotoida toisia kouluneuvostovaaleja alueilla, joissa lääninhallitus oli vastoin opettajien kantaa päättänyt ottaa käyttöön ns. ristiinäänestyksen.

Kahdessatoista Uudenmaan, Hämeen ja Keski-Suomen oppikoulussa ei asetettaisi lainkaan ehdokkaita. Muissa em. läänien kouluissa opettajien ehdokkaita tulisi olemaan vain yksi.

Kouluhallituksen edustaja Erkki Kähkönen piti OK:n päätöstä lainvastaisena ja väläytteli kuritoimenpiteitä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto