Hyppää pääsisältöön

Presidentti Koiviston tasapainoilua lännen ja idän välissä

Helsinki Summit. Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshovin ja Yhdysvaltain presidentti George Bushin tapaaminen Helsingissä
Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshovin ja Yhdysvaltain presidentti George Bushin tapaaminen Helsingissä 1990. Helsinki Summit. Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshovin ja Yhdysvaltain presidentti George Bushin tapaaminen Helsingissä Kuva: Touko Yrttimaa/Yle Mihail Gorbatšov,George H. W. Bush

Koiviston kaudella Suomen ulkopolitiikan painopiste alkoi siirtyä EU:n suuntaan. Tosin Neuvostoliiton vaikutus oli edelleen suuri. Koiviston kauden ulkopoliittisia huippuhetkiä oli suurvaltojen presidenttien Mihail Gorbatšovin ja George Bushin huipputapaaminen Helsingissä vuonna 1990.

Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov tapasivat toisensa Helsingissä 9. syyskuuta 1990 järjestetyssä pikahuippukokouksessa. Kokouksen aiheena oli ensisijaisesti Irakin toimeksi panema Kuwaitin miehitys.

Vierailun alussa Gorbatšov lahjoitti Bushille humoristisen taulun, jossa suurvaltajohtajat on kuvattu kylmän sodan nyrkkeilyottelun voittajiksi.

Baltian maiden itsenäisyys

Koivistoa on kritisoitu laimeasta suhtautumisesta Baltian maiden itsenäistymiseen. Suomi ei antanut poliittista eikä taloudellista tukea, jottei itänaapuria ärsytettäisi.

Koivisto korosti, että Baltian 1990-luvun kehitys oli Neuvostoliiton sisäinen asia. Hän arvioi itsenäisyyttä ajaneiden balttien politiikkaa liian uskaliaaksi.

Koivisto sai synninpäästön asiasta ainakin edesmenneeltä Viron presidentiltä Lennart Mereltä. Meri ymmärsi Suomen aseman pienenä maana.

Ensimmäinen valtiovierailu

Koiviston ensimmäinen valtiovierailu toukokuussa 1982 suuntautui Ruotsiin.

Presidentti kuvaili vierailua "iloiseksi perhetapahtumaksi" ja Tellervo Koivisto sanoi tunnelman olleen juhlavuudesta huolimatta yllättävän lämmin ja inhimillinen.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto