Hyppää pääsisältöön

Presidentti Paasikiven YYA-puhe

YYA-sopimuksen allekirjoitushetkellä Suomessa elettiin huhujen täyttämää ja poliittisesti levotonta aikaa. Presidentti J. K. Paasikivi ampui radiopuheessaan alas huhuja sopimuksesta, joka söisi Suomen.

Länsi-Euroopassa Suomen pelättiin ajautuvan Tshekkoslovakian tavoin sosialistiseen leiriin. Suomessa tilannetta seurattiin tarkasti, ja neuvottelujen aikana maaliskuun viimeisenä päivänä puolustusvoimat nosti hälytysvalmiuttaan.

Huhtikuun lopussa Suomen Sosialidemokraatti -lehti kirjoitti, että kommunisteilla oli meneillään Tshekkoslovakian tapainen vallankaappaushanke.

Armeija nosti hälytysvalmiuttaan entisestään. Kommunistien tuolloin pitkälti hallitseman liikkuvan poliisin asevarasto Suurkirkon alla tyhjennettiin. Panssariprikaati oli koko ajan valmiudessa ja laivasto puolestaan vahti presidentinlinnaa.

Sisäministeriö oli ollut vuodesta 1945 asti kommunistien Yrjö Leinon ministeriö. Se herätti pelkoja vallankaappauksesta.

Paasikivi erotti Leinon muotoseikan nojalla toukokuussa. Leino oli mm. luovuttanut Moskovaan suomalais- ja pakolaisvankeja, ja sisäministerin katsottiin olevan muutoinkin liikaa Neuvostoliiton valvontakomission ohjailtavissa.

YYA-neuvottelujen tuloksiin oltiin Suomessa laajalti tyytyväisiä, ja eduskunta hyväksyi sopimuksen selvin luvuin huhtikuun 6:ntena. Neuvotteluja oli kuitenkin edeltänyt voimakas epäluulo syntymässä olevaa sopimusta kohtaan.

Huhtikuun toisena päivänä presidentti piti radiopuheen, jossa hän totesi, että suomalaisilla tuskin on syytä olla tyytymättömiä sopimukseen. Valtiotieteen tohtori Mikko Majander arvioi puhetta Suuret puheet -sarjassa.

Teksti: Paavo Rytsä & Tapio Pajunen

Puheen tiivistelmä

"6.4. allekirjoitettiin Moskovassa sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta, YYA-sopimus, Suomen ja NL:n välillä. Sanomalehdissä julkaistu sopimus astuu voimaan ratifioinnin jälkeen. Levottomuutta ja huolestumista, kun ei ole neuvottelujen kuluessa voitu antaa täsmällisiä tietoja. Huhut. NL:n puolelta on osoitettu Suomen näkökohtien ymmärrystä. Suomen pyrkimyksenä pysyä suurvaltain välisten eturistiriitojen ulkopuolella. Kansainvälinen asemamme, puolueettomuus. NL:n oikeudet rauhansopimuksen mukaan antavat Suomen puolueettomuudelle oman värinsä, joka ei hyvin sovellu kansainvälisen oikeuden käsikirjoihin. Käsikirjat eivät ole ratkaisevia, vaan todellinen elämä moninaisine vivahduksineen, joita kansainvälinen oikeus saa luvan seurata.

Sopimuksen sotilaalliset velvoitukset. Jos Saksa tai sen liittolainen hyökkää meitä tai NL:a vastaan kauttamme, me puolustamme alueemme koskemattomuutta. Jos tarvitsemme apua, saamme sitä NL:lta sen mukaan kuin siitä sovitaan. Kenelläkään ei pitäisi olla mitään tätä vastaan. Suomella ei ole vihollisia, mutta suurvaltojen välisissä taisteluissa pieniä ei säästetä. Meillä tuskin on syytä olla tyytymättömiä sopimukseen. Puolustautuminen on ensisijassa meidän asiamme, vasta toisella sijalla NL:n. Suomella on kaikki oikeudet etujensa valvomiseen.

2. artikla. Neuvotteluvelvollisuus, kun sotilaallisen hyökkäyksen uhka todettu. Meillä neuvotteluvelvollisuus vain kun hyökkäysuhka alueellemme todettu. Muiden maiden on neuvoteltava kaikista sopimuksista. Mitään sellaista artiklaa sopimukseen ei liity. Sotilaallisia selkkauksia vältettävä, pieni on aina huonommalla puolella. Mennyttä on kunnioitettava. Itsepintainen kiinnipitäminen vanhasta uusissa historiallisissa oloissa ja konventsionellinen ajattelu voivat viedä huonoihin tuloksiin. Uusissa oloissa löydettävä uusi menettely ongelmien hallitsemisessa. Sotien aika loppui syksyllä 1944. Erilaiset huhut... Noudattamalla laillista järjestystä, puutteita korjaamalla, ylläpitämällä hyviä suhteita naapuriin, voimme luottamuksella katsoa tulevaisuuteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.