Hyppää pääsisältöön

Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa

Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa 26.6.1941 jatkosodan alettua
Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa 26.6.1941 jatkosodan alettua Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa 26.6.1941 jatkosodan alettua Kuva: SA-kuva / V. Pietinen Risto Ryti,1941 (Soul Junk),jatkosota,Presidentti Risto Rytin puhe 26.6.1941
Julkaistu . Päivitetty

Jatkosodan alettua presidentti Risto Ryti totesi radiopuheessaan 26.6.1941 rauhaa rakastavan kansamme joutuneen jälleen ikiaikaisen vihollisen raa’an hyökkäyksen kohteeksi.

Suomella oli kuitenkin rinnallaan Suur-Saksan valtakunnan sotavoimat ”nerokkaan johtajansa valtakunnankansleri Hitlerin komennossa”, presidentti totesi.

Lataa

Saksan hyökkäyksen myötä Neuvostoliiton johto oli nyt joutunut ”oman shakaalipolitiikkansa uhriksi”. Ryti korosti, että Neuvostoliiton tarkoituksena on maamme itsenäisyyden tuhoaminen ja kansamme orjuuttaminen.

”Eilisestä alkaen on Neuvostoliitto ilman antamaamme aihetta suorittanut säännöllisiä, laajoja sotatoimia maamme kaikissa osissa ja tapansa mukaisesti kohdistanut ne siviiliväestöä vastaan”, presidentti paheksui.

Rytin puhe kokonaisuudessaan

Lue lisää:

Presidentti Risto Ryti puhuu jatkosodan alettua radion studiossa kahteen mikrofoniin.

Jatkosodan tuntematon tausta

Millainen oli Suomen poliittinen ja sotilaallinen liikkumavara välirauhan aikana? Tempautuiko Suomi passiivisesti mukaan suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin vuolas joki tempaa mukaansa ajopuun vai ohjasivatko presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim maamme kuin koskiveneen Hitlerin sateenvarjon alle? Lasse Vihonen pureutuu kysymyksiin vuonna 2001 toimittamassaan ohjelmassa.

Keskustele
  • Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo matkalla hiekkakuopalle kokkaamaan.

    Kesäkeittiö: Rosvopaistia

    Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen valmistavat rosvopaistia.

    Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen valmistavat rosvopaistia, korvasienikakkaroita ja silavaplättäreitä luonnon helmassa Kiikalassa. Ruoanlaiton lomassa kerskaillaan kilpaa hiekkakuopalla, kiipeillään leivinuunin päälle sekä jutellaan mukavia lehmille ja kanoille.

  • Nuori mies istuu ruohikolla

    Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

    Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

    Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

    Kommentteja 5

Aiheeseen liittyvää

2011

2009

  • Suomi hyökkää yli vanhan rajan

    Jatkosodan hyökkäysvaihe sujui vauhdikkaasti.

    Salamasodalla edenneet suomalaisjoukot ylittivät vanhan rajan jo heinäkuun lopulla 1941. Komentaja Paavo Talvela lupaa kuitenkin, ettei taistelu lopu ennen kuin Karjala on vapaa.

  • Karjalankadun ja Äyräpäänkadun risteyksessä Viipurissa 1941.

    Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella

    Rintamareportaaseja kesän ja syksyn 1941 taisteluista

    Suomen hyökkäys Karjalan kannaksen valtaamiseksi takaisin alkoi heinäkuun lopussa 1941. Sortavala vallattiin 15. elokuuta ja Viipuri kaksi viikkoa myöhemmin.

    Kommentteja 2

2006

  • Sotilas katsoo kiiikarilla

    Suomi hyökkää Saksan rinnalla

    Jatkosodassa haluttiin korjata talvisodan vääryys

    Suomi lähti jatkosotaan kokonaan toisista lähtökohdista kuin talvisotaan. Aseveljeys voimakkaan Saksan kanssa nähtiin mahdollisuutena, jolla talvisodan vääryys voitiin korjata.

    Kommentteja 1

Relaterade artiklar

  • mannerheim, 1943

    I Mannerheims högkvarter sommaren 1943

    En officer vid fronten Hangö-Russarö berättar.

    P O Barck var officer vid fronten Hangö-Russarö sommaren 1943. Det var lugna dagar tills han en försommardag fick en kallelse till marskalk Mannerheims högkvarter.