Hyppää pääsisältöön

Punaisen Myllyn "Aina vain Amor"

Sotien jälkeen perustettu helsinkiläinen Punainen Mylly -revyyteatteri kuului suomalaisen musiikkiteatterin harvalukuisiin esitaistelijoihin.

Tietolaatikko

Punaisen Myllyn esitykset pidettiin Hämäläisen osakunnan juhlasalissa, joka nykyään tunnetaan paremmin Tavastia-klubina

1960-luvulle asti toiminut Punainen Mylly on ikuistettu elokuvassa "Vain laulajapoikia" (1951)

Kesäisin näytöksiä antava Uusi Iloinen Teatteri eli UIT elvytti suomalaisen revyyn uudelleen vuonna 1979

Teatterin uudesta revyystä kertovassa uutisväläyksessä nähdään mm. vähäpukeisia tanssityttöjä, meksikolaistanssi ja miehinen uimapukunumero.

Punainen Mylly oli jatke sisäministerin lakkauttamalle Iloiselle teatterille, jonka Ossi Elstelä ja Reino "Palle" Hirviseppä perustivat vuonna 1945.

Kommunistiministeri Yrjö Leino kielsi Iloisen teatterin esitykset ulkopoliittisesti arkaluontoisina.

Epäpoliittisempaan viihteeseen suuntautuneessa Punaisessa Myllyssä esiintyivät monet sodanjälkeisen viihteen keskeiset nimet, kuten Teijo Joutsela, Einari Ketola, Juliska Koka, Kauko Käyhkö, Lulu Paasipuro, Arttu Suuntala, Henry Theel ja oheisessa katkelmassa mukana oleva Olavi Virta.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto