Puolueettomuus ja suomettuminen

President Urho Kekkonen håller nyårstal den 1.1.1958 Kuva: Yle Bildtjänst / Aarne Pietinen.

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 25.08.2021 - 14:14

Professori Jukka Nevakiven mukaan puolueettomuus merkitsi presidentti Kekkoselle sitä, että suomalaiset pysyisivät yhtä loitolla Neuvostoliiton kansainvälisistä puuhista kuin irlantilaiset Iso-Britannian ulkopoliittisista asioista.

Urho Kekkonen pyrki myös kaikin tavoin venyttämään puolueettomuuden käsitettä YYA-sopimuksen sanamuotoa pidemmälle.

Leonid Brezhnevin johtajakaudella 60-luvun lopulta alkaen Neuvostoliitto kävi aiempaa haluttomammaksi tunnustamaan Suomen puolueettomuutta – ehkä siksi, että entinen hyvien naapuruussuhteiden näyteikkuna muuttui Tshekkoslovakian miehityksen jälkeen haitalliseksi esimerkiksi Itä-Euroopan sosialistimaille.

Keväällä 1977 UKK antoi Neuvostoliiton ymmärtää, että mikäli puolueettomuspolitiikkaa ei tulevan valtiovierailun kommunikeassa selvästi tunnustettaisi, hän ei puolestaan enää asettuisi ehdolle presidentinvirkaan.

Puolueettomuudesta, YYA-sopimuksesta, suomettumisesta ja itsesensuurista puhuvat professorit Jukka Nevakivi, Juhani Suomi, Seppo Hentilä ja Hans-Peter Krosby sekä suurlähettiläs Klaus Törnudd.

Kommentit

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Noottikriisi vei Kekkosen Havaijilta Novosibirskiin 60 vuotta sitten – kuuntele Elävästä arkistosta, miltä kriisi kuulosti

Miltä noottikriisi kuulosti?

Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin lokakuussa 1961. Yle Areenaan kootusta audiopaketista kuulet, mitä nootista mietittiin tuolloin ja miten asiaa on käsitelty jälkikäteen. Osa materiaaleista on julkaistu nyt ensimmäisen kerran Audio Areenaan.

Tämä testi pitäisi polttaa! En ole tosin vielä tehnyt sitä, mutta olen kuullut... – Uskallatko selvittää kuinka pärjäisit suomettumisen aikana?

Leikkimielisessä testissä 7 kysymystä.

Jatkosodan jälkeinen aika Suomessa muistetaan itänaapurin myötäilystä. Painettu sana oli tarkassa syynissä. Toimittajien tekstejä valvottiin ylhäältä. Huhuttiin, että joskus jopa Neuvostoliiton lähetystöstä asti. Yleisradio esitti ohjelmia, jotka esittelivät itänaapurimme mahdollisimman positiivisessa valossa.

Näin suomettuminen näkyi aikansa ohjelmissa ja elokuvissa – tunnetko ilmiön, joka laittoi toimittajat vaikeaan asemaan?

Mistä puhumme, kun puhumme suomettumisesta?

Saksaksi Finnlandisierung, ranskaksi finlandisation, suomeksi "olla rähmällään". Ei-niin-rakkaalla lapsella on monta nimeä ja ilmenemismuotoa: se näkyi kaikkialla yhteiskunnassa ja aivan erityisesti mediassa. Mistä puhumme, kun puhumme suomettumisesta?

Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa.

Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Esillä ovat kaikki itsenäisen Suomen tasavallan presidentit sekä joukko viime vuosikymmenten presidenttiehdokkaita. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.