Professori Jukka Nevakiven mukaan puolueettomuus merkitsi presidentti Kekkoselle sitä, että suomalaiset pysyisivät yhtä loitolla Neuvostoliiton kansainvälisistä puuhista kuin irlantilaiset Iso-Britannian ulkopoliittisista asioista.
Urho Kekkonen pyrki myös kaikin tavoin venyttämään puolueettomuuden käsitettä YYA-sopimuksen sanamuotoa pidemmälle.
Leonid Brezhnevin johtajakaudella 60-luvun lopulta alkaen Neuvostoliitto kävi aiempaa haluttomammaksi tunnustamaan Suomen puolueettomuutta – ehkä siksi, että entinen hyvien naapuruussuhteiden näyteikkuna muuttui Tshekkoslovakian miehityksen jälkeen haitalliseksi esimerkiksi Itä-Euroopan sosialistimaille.
Keväällä 1977 UKK antoi Neuvostoliiton ymmärtää, että mikäli puolueettomuspolitiikkaa ei tulevan valtiovierailun kommunikeassa selvästi tunnustettaisi, hän ei puolestaan enää asettuisi ehdolle presidentinvirkaan.
Puolueettomuudesta, YYA-sopimuksesta, suomettumisesta ja itsesensuurista puhuvat professorit Jukka Nevakivi, Juhani Suomi, Seppo Hentilä ja Hans-Peter Krosby sekä suurlähettiläs Klaus Törnudd.