Hyppää pääsisältöön

Raportti poliisivaltiosta

Reportaasimatkallaan Etelä-Afrikassa Erkki Hatakka sai haastatella kotiarestiin tuomittua toisinajattelijaa vain piha-aidan yli. Paljastui myös, että opiskelukin saattoi tässä maassa olla hallituksen vastainen rikos.

Länsimaisella sivistyksellä ylpeilevä Etelä-Afrikan hallitus ylläpiti järjestelmää, jossa oli helppo havaita poliisivaltion piirteitä, Erkki Hatakka totesi raportissaan vuonna 1965. Käytössä oli kaikkiaan 25 eri rangaistustapaa toisinajattelevien vapauden rajoittamiseksi.

Lakitekstit oli laadittu epämääräisiksi ja tulkinnanvaraisiksi. Ihminen voitiin tuomionsa jälkeen tuomita toisesta teosta, joka oli muuttunut laittomaksi vasta hänen rangaistuksensa aikana. Pannamääräyksiä ja monivuotisia kotiaresteja voitiin panna toimeen syytä ilmoittamatta.

Hatakan haastattelema kirjailija käsi viisivuotista täydellistä kotiarestia, jonka aikana hän ei saanut poistua pihansa rajojen ulkopuolelle. Niinpä haastattelukin oli tehtävä pihaa ympäröivän aidan yli. Syynä rangaistukseen oli kuuluminen värillisen väestön kongressiliikkeeseen.

Ulkomailla opiskellut saattoi saada tuomion, mikäli hänen tarkoituksenaan oli koulutuksen avulla auttaa kansaansa. Syynä oli, että tämä kuului myös kielletyn Afrikan kansalliskongressin (ANC) tarkoitusperiin, ja ANC:n päämäärien edistäminen puolestaan oli rangaistavaa,

Oheinen ohjelma kuulu Erkki Hatakan moniosaiseen sarjaan Etelä-Afrikan apartheidista. Hatakka vietti reportaasimatkallaan kaksi kuukautta, ja reportaasien äänensävy on loppua kohti muuttunut selkeän kriittiseksi.

Osa sarjan haastatelluista esiintyy nimettöminä turvallisuutensa tähden. Haastatteluja jouduttiin tekemään poikkeusjärjestelyin ulkopuolisten korvien välttämiseksi. Hatakalla on ohjelmansa saatteeksi myös poikkeuksellinen viesti: ”Siltä varalta, että nämä nauhat joutuisivat Etelä-Afrikan viranomaisten käsiin, vakuutan ettei yksikään ulkopuolinen henkilö kuullut niitä Etelä-Afrikan rajojen sisäpuolella.”

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto