Hyppää pääsisältöön

Relanderin ajan Suomi

Relander suhtautui kielteisesti vasemmiston nousuun, mutta arvosti SDP:n Väinö Tanneria. Relanderin kaudella Tanner muodostikin Suomen ensimmäisen SDP-vetoisen hallituksen.

Relander toivoi, että hallitusvastuu vetäisi SDP:n pois vasemmistoradikalismin piiristä, ja näin kävikin.

Lapuan liikkeeseen Relander suhtautui suojelevan myönteisesti. Hän otti presidenttinä vastaan vuoden 1930 talonpoikaismarssin. Ääri-ilmiöihin kuten kunnanvaltuustojen puhdistuksiin ja muilutuksiin Relander suhtautui kuitenkin kriittisesti.

Reissu-Lassen ulkomaanmatkoja seurattiin Suomessa tarkasti. Myös presidenttiparin seuraelämä kotimaassa kiinnosti suomalaista lehdistöä suuresti.

Lauri Relander oli presidenttikautenaan ja sen jälkeenkin arvostettu vieras erilaisissa tapahtumissa. Hän puhui erittäin taitavasti ja oli pidetty mies.

Toisaalta häntä pidettiin usein yliherkkänä. Relander mm. kuunteli paljon huhupuheita ja loukkaantui helposti. Tämä käy ilmi hänen päiväkirjoistaan.

Relander oli naimisissa Signe o.s. Östermanin kanssa. Helsinkiläisessä kauppiaantyttäressä oli aimo annos 1920-luvulle sopivaa glamouria.

Lue lisää:

Presidentti Lauri Kristian Relander virkaanastujaisissaan

”Reissu-Lassesta” presidentti

”Reissu-Lassena” tunnettu Lauri Kristian Relander oli tasavallan toinen presidentti. Lempinimensä Relander sai siitä, että hän teki virkakaudellaan pari ulkomaanmatkaa.Kansan mielestä se oli liikaa ja lehdistössä vitsailtiinkin, että juristi Ståhlbergin jälkeen maan presidentiksi on valittu turisti Relander.

Lue lisää:

Presidenttiemme puolisot Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon

Presidenttiemme vanavedessä olemme oppineet tuntemaan myös Esterin, Signen, Ellenin, Kaisan, Gerdan, Allin, Sylvin, Tellervon, Eevan, Pentin sekä Jennin. Mutta mitä tiedämme siitä, miten he itse tehtäviinsä suhtautuivat?

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto