Hyppää pääsisältöön

Relanderin ajan Suomi

Relander suhtautui kielteisesti vasemmiston nousuun, mutta arvosti SDP:n Väinö Tanneria. Relanderin kaudella Tanner muodostikin Suomen ensimmäisen SDP-vetoisen hallituksen.

Relander toivoi, että hallitusvastuu vetäisi SDP:n pois vasemmistoradikalismin piiristä, ja näin kävikin.

Lapuan liikkeeseen Relander suhtautui suojelevan myönteisesti. Hän otti presidenttinä vastaan vuoden 1930 talonpoikaismarssin. Ääri-ilmiöihin kuten kunnanvaltuustojen puhdistuksiin ja muilutuksiin Relander suhtautui kuitenkin kriittisesti.

Reissu-Lassen ulkomaanmatkoja seurattiin Suomessa tarkasti. Myös presidenttiparin seuraelämä kotimaassa kiinnosti suomalaista lehdistöä suuresti.

Lauri Relander oli presidenttikautenaan ja sen jälkeenkin arvostettu vieras erilaisissa tapahtumissa. Hän puhui erittäin taitavasti ja oli pidetty mies.

Toisaalta häntä pidettiin usein yliherkkänä. Relander mm. kuunteli paljon huhupuheita ja loukkaantui helposti. Tämä käy ilmi hänen päiväkirjoistaan.

Relander oli naimisissa Signe o.s. Östermanin kanssa. Helsinkiläisessä kauppiaantyttäressä oli aimo annos 1920-luvulle sopivaa glamouria.

Lue lisää:

Presidentti Lauri Kristian Relander virkaanastujaisissaan

”Reissu-Lassesta” presidentti

”Reissu-Lassena” tunnettu Lauri Kristian Relander oli tasavallan toinen presidentti. Lempinimensä Relander sai siitä, että hän teki virkakaudellaan pari ulkomaanmatkaa.Kansan mielestä se oli liikaa ja lehdistössä vitsailtiinkin, että juristi Ståhlbergin jälkeen maan presidentiksi on valittu turisti Relander.

Lue lisää:

Jenni Haukio ja Sauli Niinistö.

Presidenttiemme puolisot Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon

Presidenttiemme vanavedessä olemme oppineet tuntemaan myös Esterin, Signen, Ellenin, Kaisan, Gerdan, Allin, Sylvin, Tellervon, Eevan, Pentin sekä Jennin. Mutta mitä tiedämme siitä, miten he itse tehtäviinsä suhtautuivat?

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto