Hyppää pääsisältöön

Relanderin ajan Suomi

Relander suhtautui kielteisesti vasemmiston nousuun, mutta arvosti SDP:n Väinö Tanneria. Relanderin kaudella Tanner muodostikin Suomen ensimmäisen SDP-vetoisen hallituksen.

Relander toivoi, että hallitusvastuu vetäisi SDP:n pois vasemmistoradikalismin piiristä, ja näin kävikin.

Lapuan liikkeeseen Relander suhtautui suojelevan myönteisesti. Hän otti presidenttinä vastaan vuoden 1930 talonpoikaismarssin. Ääri-ilmiöihin kuten kunnanvaltuustojen puhdistuksiin ja muilutuksiin Relander suhtautui kuitenkin kriittisesti.

Reissu-Lassen ulkomaanmatkoja seurattiin Suomessa tarkasti. Myös presidenttiparin seuraelämä kotimaassa kiinnosti suomalaista lehdistöä suuresti.

Lauri Relander oli presidenttikautenaan ja sen jälkeenkin arvostettu vieras erilaisissa tapahtumissa. Hän puhui erittäin taitavasti ja oli pidetty mies.

Toisaalta häntä pidettiin usein yliherkkänä. Relander mm. kuunteli paljon huhupuheita ja loukkaantui helposti. Tämä käy ilmi hänen päiväkirjoistaan.

Relander oli naimisissa Signe o.s. Östermanin kanssa. Helsinkiläisessä kauppiaantyttäressä oli aimo annos 1920-luvulle sopivaa glamouria.

Lue lisää:

Presidentti Lauri Kristian Relander virkaanastujaisissaan

”Reissu-Lassesta” presidentti

”Reissu-Lassena” tunnettu Lauri Kristian Relander oli tasavallan toinen presidentti. Lempinimensä Relander sai siitä, että hän teki virkakaudellaan pari ulkomaanmatkaa.Kansan mielestä se oli liikaa ja lehdistössä vitsailtiinkin, että juristi Ståhlbergin jälkeen maan presidentiksi on valittu turisti Relander.

Lue lisää:

Jenni Haukio ja Sauli Niinistö.

Presidenttiemme puolisot Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon

Presidenttiemme vanavedessä olemme oppineet tuntemaan myös Esterin, Signen, Ellenin, Kaisan, Gerdan, Allin, Sylvin, Tellervon, Eevan, Pentin sekä Jennin. Mutta mitä tiedämme siitä, miten he itse tehtäviinsä suhtautuivat?

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto