Hyppää pääsisältöön

Reporadion paha poika Reijo Paasilinna palasi Yleisradioon toimitusjohtajaksi

Reporadion paha poika istui pääjohtajan pallille vuonna 1990. Linjapuheessaan hän suuntasi ohjelmapolitiikkaa takaisin 1960-luvun hengen suuntaan.

Tietolaatikko

1960-luvulla Yleisradion sensorien vakituista saksittavaa olivat Reino Paasilinnan johtaman Erikoistoimituksen ohjelmat, mm. ”Vakuutusasia on sydämenasia” ja ”On aikamme kallis”, joissa yhdisteltiin faktaa, sketsejä ja sattuvasti valittuja iskelmäkatkelmia railakkaaksi satiiriksi

Vuonna 1974 Paasilinna nimitettiin Suomen lehdistöattaseaksi Moskovaan

SDP:n kansanedustajana hän on toiminut vuosina 1983–89 ja 1995–96 ja Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 1996

Reino Paasilinna oli Yleisradion pääjohtajana vuosina 1990–94. Pääjohtajanimityksen hintana demareille oli TV1:n johtajuus, joka meni kokoomuksen puoluesihteerille Aarno Kailalle.

Tuore pääjohtaja korosti, ettei tiedonvälitys voi tyytyä heijastamaan todellisuutta, koska se itse luo sitä. Tällä hän viittasi Romanian diktaattorin Nicolae Ceauşescun jouluna televisioituun teloitukseen.

Yleisradion historiikissa Raimo Salokangas arvioi Paasilinnan joutuneen syntipukiksivuoden 1993 kanavauudistuksen epäonnistuttua. Kaikkien ei ollut helppo tulla hänen kanssaan toimeen.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto