Hyppää pääsisältöön

Reporadion paha poika Reijo Paasilinna palasi Yleisradioon toimitusjohtajaksi

Reporadion paha poika istui pääjohtajan pallille vuonna 1990. Linjapuheessaan hän suuntasi ohjelmapolitiikkaa takaisin 1960-luvun hengen suuntaan.

Tietolaatikko

1960-luvulla Yleisradion sensorien vakituista saksittavaa olivat Reino Paasilinnan johtaman Erikoistoimituksen ohjelmat, mm. ”Vakuutusasia on sydämenasia” ja ”On aikamme kallis”, joissa yhdisteltiin faktaa, sketsejä ja sattuvasti valittuja iskelmäkatkelmia railakkaaksi satiiriksi

Vuonna 1974 Paasilinna nimitettiin Suomen lehdistöattaseaksi Moskovaan

SDP:n kansanedustajana hän on toiminut vuosina 1983–89 ja 1995–96 ja Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 1996

Reino Paasilinna oli Yleisradion pääjohtajana vuosina 1990–94. Pääjohtajanimityksen hintana demareille oli TV1:n johtajuus, joka meni kokoomuksen puoluesihteerille Aarno Kailalle.

Tuore pääjohtaja korosti, ettei tiedonvälitys voi tyytyä heijastamaan todellisuutta, koska se itse luo sitä. Tällä hän viittasi Romanian diktaattorin Nicolae Ceauşescun jouluna televisioituun teloitukseen.

Yleisradion historiikissa Raimo Salokangas arvioi Paasilinnan joutuneen syntipukiksivuoden 1993 kanavauudistuksen epäonnistuttua. Kaikkien ei ollut helppo tulla hänen kanssaan toimeen.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto