Hyppää pääsisältöön

Jatkosodan rintama murtuu kesäkuussa 1944

Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi 9.6.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella. Parin päivän päästä suomalaisten pääasema murtui. Alkoi suomalaisten joukkojen useita päiviä kestävä vetäytyminen.

Viipuri menetettiin venäläisille 20.6.1944 ja Petroskoi runsaan viikon päästä 28.6.1944. Neuvostoliitto vaati Suomen ehdotonta antautumista ja Moskovassa laadittiin suunnitelmia maan miehittämiseksi.

Ratkaisun avaimet olivat Saksalta saatavan aseavun varassa. Tässä tilanteessa presidentti Risto Ryti antoi Adolf Hitlerille henkilökohtaisen lupauksen siitä, ettei Suomi tee erillisrauhaa ilman Saksan suostumusta.

Rytin lupauksen hintana oli Saksan aseapu, jonka turvin rintamalinjat saatiin ankaria taisteluja käyden vakiinnutettua heinäkuun puoliväliin mennessä.

Rintamatilanteen vakiinnuttaminen ja Neuvostoliiton päähuomion suuntautuminen Berliinin ”kilpajuoksuun” antoivat Suomen poliittiselle ja sotilaalliselle johdolle tarvittavan lisäajan. Aluksi Neuvostoliitto vaati Suomelta ehdotonta antautumista, mutta myöhemmin rauhanehtoja lievennettiin.

Rauhan yhtenä edellytyksenä oli, että Suomen poliittista johtoa vaihdetaan. Presidentti Ryti jätti paikkansa 1.8.1944 ja kolme päivää myöhemmin uudeksi presidentiksi valittiin poikkeuslailla marsalkka Mannerheim.

Teksti: Reijo Perälä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto