Hyppää pääsisältöön

Ristivetoa "Ristivedosta"

Päivi Istalan juonnettu musiikkiohjelma Ristivetoa kärjisti ristiriitoja radion johtajan ja Yleisradion hallintoelinten välillä syksyllä 1970.

Ohjelmaneuvoston oikeistolaisissa ja keskustalaisissa jäsenissä herätti närää etenkin Persian shaahin vastaisia mielenosoituksia käsitellyt ohjelma, jossa vierailijan poliisisaattuetta kutsuttiin ”moottoripyörägorilloiksi”. Poliisin kovien otteiden arveltiin enteilevän Suomen muuttumista ”poliisivaltioksi”.

Ohjelma lakkautettiin ohjelmaneuvoston päätöksellä lokakuussa 1970. Yhdeksän päivää myöhemmin hallintoneuvosto vahvisti päätöksen. Oheisessa ohjelmassa kuullaan ohjelmaneuvoston jäsenten lausunnot asiasta muutamaa päivää ennen hallintoneuvoston kokousta.

Ohjelmaneuvoston päätöksen arvostelijat katsoivat elimen ylittäneen valtuutensa. Vastapuolen mukaan neuvostolla taas pitäisi olla oikeus puuttua yksittäisiin ohjelmiin "kovin ottein".

Siitä, saako radio-ohjelma ottaa kantaa ja voiko se olla sitä tekemättä, keskustelevat ohjelmaneuvoston puheenjohtaja Matti Silander, hallintoneuvoston puheenjohtaja Atte Pakkanen, radion johtaja Eino S. Repo, apulaisjohtaja Matti Anderzen sekä RTTL:n puheenjohtaja Olavi Laine.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973. Pakkasesta huolimatta vastaanotto Suomessa oli lämmin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto