Hyppää pääsisältöön

Runoilija Katri Vala kirjoitti naisen vastuusta elämän kantajana

Runoilija Katri Vala
Runoilija Katri Vala Kuva: SKS/Yle Katri Vala

Kirjailija Matti Rossi pohtii runoilija Katri Valan henkistä perintöä radio-ohjelmassa Tänään iltapäivällä (1981). Runoilijan syntymästä oli tuolloin kulunut 80 vuotta.

Katri Valan (1901-1944) taiteilijakuvaa määrittivät Matti Rossin mukaan monet asiat. Päällimmäisenä hänen mukaansa oli sota ja ennen kaikkea sodanvastaisuus. Myös lapset olivat tärkeitä ja heidän tulevaisuutensa. Rossin mukaan Vala ei kuitenkaan ollut tässä asiassa mikään edelläjäkävijä, jos sen asettaa laajoihin historiallisiin puitteisiin. Sen sijaan Suomessa 1930-luvulla Vala ja monet muut hänen kanssaan työtä tehneet taiteilijat olivat edelläkävijöitä vaikeissa oloissa.


Rossin mukaan Vala oli toisaalta ystäviinsä yhteyttä pitävä mutta toisinaan omiin oloihinsa katoava. Solidaarinen hän kuitenkin oli, sillä sitä edellytti jo sodanvastainen toiminta. Tähän Valalla liittyi myös kiinteästi naisen vastuu, josta hän kirjoitti Rossin mukaan paljon, Naisella oli vastuu nimenomaan elämänkantajana.

Taiteilijan oma kuva itsestään oli usein vähättelevä. Hän ei pitänyt itseään viehättävänä, jolla oli erilaisia alemmuuskomplekseja. Toisaalta hän tiesi, että hänellä oli runoilijan tulta. Siitä Vala ammensi aiheita ensimmäisiin runoihinsa, joissa käsiteltiin suuria tunteita ja suhteita: rakkaus, pettymys, avioliitto, ero, lapsen kuolema. Teemat kuitenkin muuttuivat 1930-luvun myötä, jolloin sodanvastainen tematiikka oli vallalla.

Katri Vala

Karin Alice Wadenström, vuodesta 1930 lähtien Heikel. Taiteilijanimi Katri Vala. Valan nuorempi veli Erkki Vala (vuodesta 1929 lähtien) oli toimittaja, kustantaja ja kirjailija.

Ylioppilas Porvoon Yhteiskoulusta, kansakoulunopettaja Heinolan seminaarista 1922.

Toimi opettajana muun muassa Ilomantsissa 1922 - 1928, Lauritsalassa 1935 - 1937.

Vala sairastui Ilomantsissa tuberkuloosiin, jonka vuoksi hän menetti virkansa. Muutettuaan Helsinkiin saamaan hoitoa hän yritti hankkia elantoa muun muassa käännöstöillä.

Vuonna 1931 Valan vastasyntynyt tyttövauva menehtyi elettyään vain pari tuntia. Valalle lapsen menetys oli raskasta ja hän yritti itsemurhaa.

Tulenkantajat-ryhmän runoilija, joka korosti tuotannossaan pasifismia ja fasisminvastaisuutta. Hänen ensiteoksensa oli Kaukainen puutarha.

Valtion kirjallisuuspalkinto 1924.

Lähteet: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4882; https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006292841.html

Katri Valan tuotanto

Katri Valan tuotanto:
Kaukainen puutarha . WSOY, 1924.
Sininen ovi : runoja . WSOY, 1926.
Maan laiturilla : runoja . WSOY, 1930.
Paluu : runoja. WSOY, 1934.
Pesäpuu palaa. WSOY, 1942.
Henki ja aine eli yksinäisen naisen pölynimuri : taistelevia pakinoita. Kansankulttuuri, 1945.
Kootut runot . WSOY, 1945.
Kootut runot. WSOY, 1977.
Suorasanaista 30-luvulta ja –luvusta. Kansankulttuuri, 1981.
Eikä minussa ollut pelkoa : runoilijan omakuva kirjeiden, päiväkirjojen ja kirjoitusten valossa. (toim. Kerttu Saarenheimo) WSOY, 1991.

Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto