Hyppää pääsisältöön

Runoilija L. Onerva

Suomen ensimmäinen merkittävä naisrunoilija vietti vuonna 1952 70-vuotispäiviään.

Tietolaatikko

L. Onervan tuotanto

Sekasointuja : runoja. Lilius & Hertzberg, 1904
Mirdja : romaani.Otava, 1908
Runoja. Vihtori Kosonen, 1908
Murtoviivoja : novelleja. Otava, 1909
Särjetyt jumalat : runoja. Otava, 1910
Nousukkaita : luonnekuvia. Yrjö Weilin & Kumpp., 1911
Iltakellot : runoja. Kirja, 1912
Mies ja nainen : novelleja. Kirja, 1912
Inari : romaani. Kirja, 1913
Kaukainen kevät : runoja. Otava, 1914
Vangittuja sieluja : novelleja. Kirja, 1915
Liesilauluja. Otava, 1916
Yksinäisiä : romaani. Kirja, 1917
Murattiköynnös : runoja. Ahjo, 1918
Neitsyt Maarian lahja ynnä muita legendoja. Ahjo, 1918
Lyhtylasien laulu ynnä muita runoja. Ahjo, 1919
Valittuja runoja. Otava, 1919
Madame de Staël. WSOY, 1920
Elämän muukalainen : sikermä. unikuvia. Kirja, 1921
Jerusalemin suutari ynnä muita tarukuvia. Otava, 1921
Helkkyvät hetket : runoja. Otava, 1922
Salainen syy : novelleja. Otava, 1923
Sielujen sota : lyyrillinen sarja. Otava, 1923
Syyttäjät: nelinäytöksinen draama. Otava, 1923
Maan tomu-uurna : runoja. Otava, 1925
Uponnut maailma ynnä muita satukuvia unen ja toden mailta Otava, 1925
Liekki : runoja. Otava, 1927
Valittuja runoja / L. Onerva. Osa: 1. Otava, 1927
Valittuja runoja. Osa: 2. Otava, 1927
Eino Leino : runoilija ja ihminen. Osa: 1. Otava, 1932
Eino Leino : runoilija ja ihminen. Osa: 2. Otava, 1932
Yö ja päivä : runoja. Otava, 1933
Häistä hautajaisiin : novelleja. Otava, 1934
Pursi : kohtalovirsiä. Otava, 1945
Kuilu ja tähdet : runoja. Otava, 1949
Iltarusko : runoja. Otava, 1952
Valitut teokset. Otava, 1956

Teosluettelo
Tuulia Nieminen
Petri Ikonen

L. Onerva eli Hilja Onerva Lehtinen (1882-1972) oli lyyrikko, prosaisti, näytelmäkirjailija, esseisti ja suomentaja.

Hän tunsi hyvin eurooppalaiset kulttuurivirtaukset ja käänsi suomeksi mm. ranskalaisia symbolisteja ja dekadentteja, kuten Baudelairea ja Paul Verlainea.

Dekadentiksi on määritelty myös romaani "Mirdja" (19808), "tulipunainen taisteluhaaste yhteiskunnalle ja sovinnaiselle moraalille".

Kirjailijalla oli kiihkeä hengenheimolais- ja rakkaussuhde Eino Leinoon, joka pysyi läheisenä vielä Onervan ja säveltäjä Leevi Madetojan mentyä naimisiin.

Avio- ja mielenterveysongelmien tuloksena Onerva joutui 1940-luvulla laitoshoitoon, josta vapautui Madetojan kuoltua vuonna 1947.

Filmissä L. Onerva nähdään työskentelemässä omien maalausten täyttämässä työhuoneessaan.

Runoilijan 70-vuotispäiviä juhlistetaan Kalevalaisten naisten runo- ja lauluillalla.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto