Hyppää pääsisältöön

Runoilija L. Onerva

Suomen ensimmäinen merkittävä naisrunoilija vietti vuonna 1952 70-vuotispäiviään.

Tietolaatikko

L. Onervan tuotanto

Sekasointuja : runoja. Lilius & Hertzberg, 1904
Mirdja : romaani.Otava, 1908
Runoja. Vihtori Kosonen, 1908
Murtoviivoja : novelleja. Otava, 1909
Särjetyt jumalat : runoja. Otava, 1910
Nousukkaita : luonnekuvia. Yrjö Weilin & Kumpp., 1911
Iltakellot : runoja. Kirja, 1912
Mies ja nainen : novelleja. Kirja, 1912
Inari : romaani. Kirja, 1913
Kaukainen kevät : runoja. Otava, 1914
Vangittuja sieluja : novelleja. Kirja, 1915
Liesilauluja. Otava, 1916
Yksinäisiä : romaani. Kirja, 1917
Murattiköynnös : runoja. Ahjo, 1918
Neitsyt Maarian lahja ynnä muita legendoja. Ahjo, 1918
Lyhtylasien laulu ynnä muita runoja. Ahjo, 1919
Valittuja runoja. Otava, 1919
Madame de Staël. WSOY, 1920
Elämän muukalainen : sikermä. unikuvia. Kirja, 1921
Jerusalemin suutari ynnä muita tarukuvia. Otava, 1921
Helkkyvät hetket : runoja. Otava, 1922
Salainen syy : novelleja. Otava, 1923
Sielujen sota : lyyrillinen sarja. Otava, 1923
Syyttäjät: nelinäytöksinen draama. Otava, 1923
Maan tomu-uurna : runoja. Otava, 1925
Uponnut maailma ynnä muita satukuvia unen ja toden mailta Otava, 1925
Liekki : runoja. Otava, 1927
Valittuja runoja / L. Onerva. Osa: 1. Otava, 1927
Valittuja runoja. Osa: 2. Otava, 1927
Eino Leino : runoilija ja ihminen. Osa: 1. Otava, 1932
Eino Leino : runoilija ja ihminen. Osa: 2. Otava, 1932
Yö ja päivä : runoja. Otava, 1933
Häistä hautajaisiin : novelleja. Otava, 1934
Pursi : kohtalovirsiä. Otava, 1945
Kuilu ja tähdet : runoja. Otava, 1949
Iltarusko : runoja. Otava, 1952
Valitut teokset. Otava, 1956

Teosluettelo
Tuulia Nieminen
Petri Ikonen

L. Onerva eli Hilja Onerva Lehtinen (1882-1972) oli lyyrikko, prosaisti, näytelmäkirjailija, esseisti ja suomentaja.

Hän tunsi hyvin eurooppalaiset kulttuurivirtaukset ja käänsi suomeksi mm. ranskalaisia symbolisteja ja dekadentteja, kuten Baudelairea ja Paul Verlainea.

Dekadentiksi on määritelty myös romaani "Mirdja" (19808), "tulipunainen taisteluhaaste yhteiskunnalle ja sovinnaiselle moraalille".

Kirjailijalla oli kiihkeä hengenheimolais- ja rakkaussuhde Eino Leinoon, joka pysyi läheisenä vielä Onervan ja säveltäjä Leevi Madetojan mentyä naimisiin.

Avio- ja mielenterveysongelmien tuloksena Onerva joutui 1940-luvulla laitoshoitoon, josta vapautui Madetojan kuoltua vuonna 1947.

Filmissä L. Onerva nähdään työskentelemässä omien maalausten täyttämässä työhuoneessaan.

Runoilijan 70-vuotispäiviä juhlistetaan Kalevalaisten naisten runo- ja lauluillalla.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.