Hyppää pääsisältöön

Runoilija L. Onerva

Suomen ensimmäinen merkittävä naisrunoilija vietti vuonna 1952 70-vuotispäiviään.

Tietolaatikko

L. Onervan tuotanto

Sekasointuja : runoja. Lilius & Hertzberg, 1904
Mirdja : romaani.Otava, 1908
Runoja. Vihtori Kosonen, 1908
Murtoviivoja : novelleja. Otava, 1909
Särjetyt jumalat : runoja. Otava, 1910
Nousukkaita : luonnekuvia. Yrjö Weilin & Kumpp., 1911
Iltakellot : runoja. Kirja, 1912
Mies ja nainen : novelleja. Kirja, 1912
Inari : romaani. Kirja, 1913
Kaukainen kevät : runoja. Otava, 1914
Vangittuja sieluja : novelleja. Kirja, 1915
Liesilauluja. Otava, 1916
Yksinäisiä : romaani. Kirja, 1917
Murattiköynnös : runoja. Ahjo, 1918
Neitsyt Maarian lahja ynnä muita legendoja. Ahjo, 1918
Lyhtylasien laulu ynnä muita runoja. Ahjo, 1919
Valittuja runoja. Otava, 1919
Madame de Staël. WSOY, 1920
Elämän muukalainen : sikermä. unikuvia. Kirja, 1921
Jerusalemin suutari ynnä muita tarukuvia. Otava, 1921
Helkkyvät hetket : runoja. Otava, 1922
Salainen syy : novelleja. Otava, 1923
Sielujen sota : lyyrillinen sarja. Otava, 1923
Syyttäjät: nelinäytöksinen draama. Otava, 1923
Maan tomu-uurna : runoja. Otava, 1925
Uponnut maailma ynnä muita satukuvia unen ja toden mailta Otava, 1925
Liekki : runoja. Otava, 1927
Valittuja runoja / L. Onerva. Osa: 1. Otava, 1927
Valittuja runoja. Osa: 2. Otava, 1927
Eino Leino : runoilija ja ihminen. Osa: 1. Otava, 1932
Eino Leino : runoilija ja ihminen. Osa: 2. Otava, 1932
Yö ja päivä : runoja. Otava, 1933
Häistä hautajaisiin : novelleja. Otava, 1934
Pursi : kohtalovirsiä. Otava, 1945
Kuilu ja tähdet : runoja. Otava, 1949
Iltarusko : runoja. Otava, 1952
Valitut teokset. Otava, 1956

Teosluettelo
Tuulia Nieminen
Petri Ikonen

L. Onerva eli Hilja Onerva Lehtinen (1882-1972) oli lyyrikko, prosaisti, näytelmäkirjailija, esseisti ja suomentaja.

Hän tunsi hyvin eurooppalaiset kulttuurivirtaukset ja käänsi suomeksi mm. ranskalaisia symbolisteja ja dekadentteja, kuten Baudelairea ja Paul Verlainea.

Dekadentiksi on määritelty myös romaani "Mirdja" (19808), "tulipunainen taisteluhaaste yhteiskunnalle ja sovinnaiselle moraalille".

Kirjailijalla oli kiihkeä hengenheimolais- ja rakkaussuhde Eino Leinoon, joka pysyi läheisenä vielä Onervan ja säveltäjä Leevi Madetojan mentyä naimisiin.

Avio- ja mielenterveysongelmien tuloksena Onerva joutui 1940-luvulla laitoshoitoon, josta vapautui Madetojan kuoltua vuonna 1947.

Filmissä L. Onerva nähdään työskentelemässä omien maalausten täyttämässä työhuoneessaan.

Runoilijan 70-vuotispäiviä juhlistetaan Kalevalaisten naisten runo- ja lauluillalla.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto