Hyppää pääsisältöön

Ryssäviha ja neuvostovastaisuus Suomessa vuonna 1972

Puhemylly-ohjelmassa (1972) keskustellaan ryssänvihasta, ja miten se liittyy Neuvostoliiton vastaiseen toimintaan. Haastateltavina ovat filosofian tohtori Matti Klinge, kansanedustaja Timo Mäki, rouva Elli Parkkari ja Paasikivi-seuran puheenjohtaja Matti Valtasaari.

Hannu Taanilan ja Timo Hämäläisen juontamassa ohjelmassa todettiin, että Suomessa on ryssänvihaa ja Neuvostoliiton vastaista toimintaa. Neuvostoliittolaisissa lehdissä oli heidän mukaansa kirjoitettu, kuinka Suomessa esiintyi neuvostovastaista toimintaa.

Ohjelmassa mukana ollut Matti Klinge määrittelee ryssänvihan siten, että se on suomalaisten ja venäläisten välillä oleva luonnollinen vastakohtaisuus, joka on saanut kansat vihaamaan toisiaan. Kansanedustaja Timo Mäki (kok.) piti ryssänvihaa vain tsaarinaikaisena ilmiönä, jolla ei ollut nyky-Suomessa reaaliteetteja. Neuvostovastaisuutta hän piti valtiota kohtaan suunnattuna toimintana, jota ei Mäen mukaan voida pitää oikeutettuna. Yksittäisiä neuvostovastaisia kommentteja voi toki Mäen mukaan olla, onhan meillä ilmaisunvapaus. Mutta Suomessa ollaan kautta linjan lojaaleja Neuvostoliittoa kohtaan, Mäki muistuttaa.

Klinge oli todennut teoksessaan Vihan veljistä valtiososialismiin (1972), että järjestelmällistä ja laaja-alaista ryssänvihaa ei ole Suomessa ollut. Sen sijaan pienen, lähinnä akateemisen piirin ylläpitämää vihanlietsontaa on kautta historian ollut. Klinge ei myöskään ole siinä käsityksessä, että vihalla olisi pitkät perinteet. Hänen mukaansa sitä alkoi ilmetä Suomessa vasta itsenäistymisen jälkeen.

Elli Parkkari puolestaan toteaa, että ryssänvihalla on Suomessa pitkät perinteet. Jo 1900-luvun alkupuolella se oli suurta, mutta tuolloin se kohdistui tsaarivaltaan, joka usein aiheutti kansalle kärsimystä. Mutta Neuvostoliiton aikana ryssäviha on ennen kaikkea vihaa järjestelmää kohtaan, mikä Parkkarin mukaan on hämmentävää, koska juuri Neuvostoliitolta Suomi sai itsenäisyytensä.

Matti Valtasaari laittaisi yhtäläisyysmerkit ryssänvihan ja ryssänpelon välille. Hän kuitenkin on sitä mieltä, että tämä "iskulause" on tullut Suomeen eräiden ylioppilasjohtajien tuomana tavoitelleessaan Suur-Suomea. Iskulause on sittemmin Valtasaaren mielestä iskostunut joihinkin vanhemman polven edustajiin, jotka tuntevat Siperian ja monet sortotoimet. Neuvostovastaiseksi toiminnaksi hän lukee muun muassa erilaiset lausunnot siitä, että Suomessa elettäisiin kuin jonkin rautaesiripun takana konsanaan. Hän muistuttaa, että meitä sitoo säännöt, jotka on kirjoitettu YYA-sopimukseen.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto