Hyppää pääsisältöön

Rytin lupaus Hitlerille sodan jatkamisesta

Julkaistu . Päivitetty

Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9.6.1944. Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisen jälkeen Viipurikin oli jo menetetty. Neuvostoliitto vaati 22.6.1944 Suomea antautumaan ehdoitta, mutta samana päivänä saatiin tieto Saksan ulkoministeri Ribbentropin Suomen-vierailusta.

Tukalassa tilanteessa presidentti Ryti otti maan kohtalosta henkilökohtaisen vastuun.

Suomeen saapunut Joachim von Ribbentrop ilmoitti Saksan aseavun ehdoksi, ettei Suomi saa solmia erillisrauhaa ilman liittolaisensa suostumusta.

Epäröivä presidentti Ryti taipui Mannerheimin ja pääministeri Linkomiehen ajamalle kannalle ja sitoutui Suomen ja Saksan yhteistyösopimukseen yksityisessä kirjeessään Hitlerille.

Koska asiaa ei oltu viety eduskunnan hyväksyttäväksi, Rytin elokuinen ero presidentin tehtävistä vapautti Suomen sopimuksesta. Rytille sopimus merkitsi kuitenkin vankeustuomiota sodanjälkeisessä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.

Everstiluutnantti Sampo Ahto kertoo oheisessa ohjelmassa vuoden 1944 Ribbentrop-sopimuksen synnystä ja arvioi sen merkitystä.

Katso myös

Kommentit
  • Sormi ja kello havainnollistavat siirtymistä kesäaikaan vuonna 1981.

    Suomessa kesäaika otettiin käyttöön keväällä 1981

    "Aikaa kello kahden ja kolmen välillä ei ensi yönä ole."

    "Aikaa kello kahden ja kolmen välillä ei ensi yönä ole", informoi uutisjuttu tuolloin. Kesäajan uskottiin säästävän ennen kaikkea energiaa. Syksyllä, palatessa jälleen talviaikaan, liikennöiviä pikajunia seisotettiin tunnin ajan asemilla tyhjän panttina aikataulusyihin vedoten.

    Kommentteja 25
  • Albert Järvinen vinguttaa stratocasteria Tampereen Tullikamarilla keväällä 1989, takakenossa.

    Albert Järvinen Band

    Hurriganes-kitaristi teki 1980-luvun lopussa comebackia.

    Legendaarinen Hurriganes-kitaristi teki 1980-luvun lopussa comebackia Albert Järvinen Bandin kera. Stratocaster soi Tampereen Tullikamarilla keväällä 1989.

    Kommentteja 4
  • Poliopotilas kävelee tuen avulla (1955).

    Poliopotilaiden kuntoutusta vuonna 1955

    Aktiivinen liikunta oli polion tärkein hoitomuoto.

    Invaliidisäätiön kuntoutuslaitoksessa esiteltiin 1950-luvulla lääkärille päivittäin uusia potilaita. Sotainvalidien lisäksi sairaalassa hoidettiin poliopotilaita. Joukossa oli kieroselkäisiä, kampurajalkoja ja polion jälkitiloista kärsiviä potilaita. Filmiä kuvattaessa poliorokote oli vasta kehitteillä.

Aiheeseen liittyvää

2011

2010

  • Jäähyväiset aseveljille

    Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

    Kommentteja 1

  • Miinanraivausta Suomenlahdella

    Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

2009

Relaterade artiklar

2020

2016

  • Rainer Knapas

    Var ligger Karelen?

    Rainer Knapas skriver om Karelen i dröm och verklighet.

    Är Karelen en dröm och en utopi? I boken Landet som var - karelska kulturbilder skriver Rainer Knapas om vårt längtans Karelen.

2011

  • mannerheim, 1943

    I Mannerheims högkvarter sommaren 1943

    En officer vid fronten Hangö-Russarö berättar.

    P O Barck var officer vid fronten Hangö-Russarö sommaren 1943. Det var lugna dagar tills han en försommardag fick en kallelse till marskalk Mannerheims högkvarter.

2010

  • Kvinna med barn evakueras från Karelen, 1944

    Evakuering från Karelen till Östnyland

    Närmare 100 000 evakuerades från Karelen, Salla och Petsamo.

    Under och efter vinterkriget och fortsättningskriget evakuerades närmare 100 000 människor från Karelska näset, Ladoga-Karelen, Salla och Petsamo. Här får vi höra berättelser om människor som stannat i Östnyland efter evakueringen

    Kommentteja 2