Hyppää pääsisältöön

Rytin lupaus Hitlerille sodan jatkamisesta

Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9.6.1944. Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisen jälkeen Viipurikin oli jo menetetty. Neuvostoliitto vaati 22.6.1944 Suomea antautumaan ehdoitta, mutta samana päivänä saatiin tieto Saksan ulkoministeri Ribbentropin Suomen-vierailusta.

Tukalassa tilanteessa presidentti Ryti otti maan kohtalosta henkilökohtaisen vastuun.

Suomeen saapunut Joachim von Ribbentrop ilmoitti Saksan aseavun ehdoksi, ettei Suomi saa solmia erillisrauhaa ilman liittolaisensa suostumusta.

Epäröivä presidentti Ryti taipui Mannerheimin ja pääministeri Linkomiehen ajamalle kannalle ja sitoutui Suomen ja Saksan yhteistyösopimukseen yksityisessä kirjeessään Hitlerille.

Koska asiaa ei oltu viety eduskunnan hyväksyttäväksi, Rytin elokuinen ero presidentin tehtävistä vapautti Suomen sopimuksesta. Rytille sopimus merkitsi kuitenkin vankeustuomiota sodanjälkeisessä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.

Everstiluutnantti Sampo Ahto kertoo oheisessa ohjelmassa vuoden 1944 Ribbentrop-sopimuksen synnystä ja arvioi sen merkitystä.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto