Kesään 1940 tultaessa joukko Euroopan pikkuvaltioita lakkasi olemasta, eurooppalainen suurvalta joutui alistumaan sanelurauhan edessä ja osa yhdestä valtiosta liitettiin uhkavaatimuksella toiseen.
Helmikuussa 1940 maailmansodassa elettiin suvantovaihetta. Länsivallat arvostelivat Neuvostoliiton toimia Puolan ja Suomen suunnalla, ja Saksa ja Neuvostoliitto solmivat kauppasopimuksen.
Tilanne muuttui ratkaisevasti huhtikuussa 1940. Saksa miehitti ensin Tanskan, joka antautui välittömästi. Heti perään oli vuorossa Norja, jonka vastarinta kukistettiin pian. Kansainliitto oli voimaton.
Viro, Latvia ja Liettua olivat joutuneet ottamaan alueilleen neuvostoliittolaiset tukikohdat jo syksyllä 1939. Baltian maissa toivottiin parasta, mutta turhaan, sillä Saksan ja Neuvostoliiton suhteet olivat lämpimät.
Italia ilmoitti yhtyvänsä maailmansotaan toukokuussa 1940. Saksa jatkoi länsirintaman valloitussotaa miehittämällä Belgian, Hollannin ja Ranskan. Puolustajat olivat varustautuneet ensimmäisen maailmansodan kaltaiseen sotaan, ja salamahyökkäys panssareilla ja lentokoneilla yllätti heidät täysin.
Kesäkuussa 1940 Saksa marssi Pariisiin. Toisella puolella Eurooppaa Neuvostoliitto valmistautui ottamaan haltuunsa Baltian.
Sodan arveltiin pian päättyvän, mutta arvaus osui harhaan.
Teksti: Jukka Lindfors
Katso myös
- Ykkösen aamu-TV (yle.fi)
- YLE Radio 1: Nadjan huone (yle.fi)
- YLE Radio 1: Kirjakerho (yle.fi)