Hyppää pääsisältöön

Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion

Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet nostatti muslimien protesteja eri puolilla maailmaa. Iranin ajatollah Ruhollah Khomeini julisti, että Rushdie ansaitsi kuoleman ja hänen murhaajansa julistettaisiin autuaaksi marttyyriksi.

Vaikka kirja pohti ennen kaikkea siirtolaisuutta ja maahanmuuttajien kulttuuri-identiteettiä, vastustajien päähuomio kiinnittyi sen päähenkilön unijaksoihin, joissa viitattiin Koraanin kohtiin epäsovinnaiseen tapaan. Rushdien kirja kiellettiin Intiassa, Etelä-Afrikassa ja Iranissa ”islamia loukkaavana”.

Kuolemantuomion julistamisen jälkeen Rushdie valitteli, ettei tehnyt kirjastaan vieläkin kriittisempää. Kustantajansa painostuksesta hän pian pahoitteli muslimeille aiheuttamaansa henkistä kärsimystä. Iranin uutistoimisto ilmoitti kuitenkin välittömästi, ettei anteeksipyyntöä hyväksytä.

Tappotuomio sai viranomaiset, kustantajat ja kirjakauppiaat länsimaissakin varpailleen. Suomessa tv:n Lukulamppu-ohjelman toimittaja Timo Hämäläinen syytti ulkopoliittista johtoa ja taiteilijajärjestöjä viivyttelystä, kun nämä eivät heti kiirehtineet tuomitsemaan fatwaa. Kustannusyhtiö WSOY antoi romaanin julkaisemisesta erisuuntaisia ilmoituksia. ”Emme halua omalla toiminnallamme vaarantaa ihmishenkiä”, WSOY:n toimitusjohtaja Antero Siljola sanoo Lukulampun haastattelussa. Aiemmin yhtiö oli hylännyt romaanin kirjallisista syistä.

Palestiinalaissyntyinen professori Edward Said, Rushdien hyvä ystävä, arvioi vuonna 1989 tehdyssä haastattelussa fatwan liittyvän enemmän Iranin sisäpolitiikkaan kuin itse romaaniin. Hän muistuttaa kuitenkin myös länsimaisista sananvapauden rajoituksista.

Maan alla piileskellyt Rushdie ilmestyi vuonna 1992 yllättäen Pohjoismaiden neuvoston kutsusta Hanasaaren kulttuurikeskukseen. Hän arvosteli uskonnon valtaa ja mielipideterroria Iranissa ja arveli, että hänen kuolemantuomionsa todellisena kohteena olivat iranilaiset kirjailijat, joista monia oli kidutettu, srumattu tai ajettu maanpakoon. Käynnissä oli ”kampanja kaikkea nykyaikaistumista vastaan”.

”Iranilaiset valitsivat väärän miehen”, hän sanoo. Rushdie tuli samasta maailmasta kuin hekin, hän osasi väitellä heidän kanssaan. ”He eivät ymmärtäneet, miten itsepintainen olisin. He luulivat minua korruptoituneeksi länsimaalaiseksi ja helpoksi palaksi.”

Tietolaatikko

Vuonna 1998 Iranin hallitus ilmoitti, ettei tue salamurhahankkeita Rushdieta vastaan. Myönnytys oli ehto uusien diplomaattisuhteiden solmimiselle Iso-Britannian kanssa. Vuonna 2016 neljäkymmentä iranilaista mediajulkaisijaa uudisti fatwan ja tarjosi kirjailijasta 600 000 dollarin tapporahan. Vuonna 1989 Rushdieta vastaan tehtiin epäonnistunut murhayritys.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto